10 erikoista tapaa kuolla

Ihmiset joutuvat maailmalla vuosittain mitä oudoinpiin tapaturmiin. Verkkosivu oddee.com listasi niistä kymmenen.


1. Tekstaaminen ajaessa tappaa vuosittain yksin U.S.A.ssa 6 000 ihmistä vuodessa. Virginia Tech Transportation Institute (VTTI) tutkimuksen mukaan onnettomuus riski kasvaa 23 kertaiseksi, jos tekstaa ratissa.

Olen joskus itsekin sortunut tähän, eikä se kyllä helppoa ole! :D

2. Virtahevot tai hipot tappavat vuosittain 2 900 ihmistä pelkästään Afrikassa. Moni asian tuntija uskookin hipon olevan Afrikan vaaallisimpia eläimiä. Hippo painaa noin 3 600 kg. Sen lisäksi, että hipot ovat hyökkäilleet veneiden kimppuun ja purreet matkustajia ilman syytä, sanotaan hippojen olevan agressiivia, ennalta arvaamattomia eivätkä ne tunne pelkoa ihmistä kohtaan.

Vasta äskettäin oli uutinen miehestö jolla oli ollut hippo lemmikkinä poikasesta saakka. Sitten se "lemmikki hippo tappo isäntäsä liian rajussa leikissä.

3. Masturbointi kuolemat eli autoeroottinen asfynksia (autoerotic asphyxiation) käsittävät tapaukset, kun masturboidessa tai seksiä harrastaessa pyritään lisäämään nautintoa hapensaantia rajoittamalla. Hekumaa haetaan vaikkapa kuristussilmukan tai tukehduttamisen avulla. Aivojen hapenpuute aiheuttaa päihdyttävän tunteen - mutta sitä tavoitellessa tapahtuu helposti virheitä.Virhearviointeihin kuolee vuosittain 600 ihmistä.

Itse en ole viestynyt näistä, vaikka tokihan kaikkea on tullut kokeiltua ;)

4. Sängystä putoaminen tappaa vuosittain U.S.A.ssa 450 ihmistä. The Center for Disease Controlin mukaan vuosittain ensiapuun saapuu 1,8 miljoonaa amerikkalaista sängystä putoamisen takia sekä yli 400 000 näistä joutuu sairaala hoitoon. Suurin riski on kaikista nuorimmilla ja vanhimmilla ihmisillä.

Kaikki varmasti ovat lapsena ainakin kerran tippuneet yläsängystä. Minä tipuin, kun vanhempani päättivät, että olen liian vanha nukkumaan laidan kanssa.

5. Katolta putoavat jääpuikot tappavat Venäjällä vuosittain 100 ihmistä.

Suomessa lukee ehkä kerran talvessä tälläisen uutisen.

6. Meduusat tai jellyfishit tappavat yksin Philippiineilla 20-40 ihmistä vuodessa. Pieni osa meduusoista on myös hengenvaarallisia: ne voivat aiheuttaa tappavan rajun allergisen reaktion.

Kerran uidessani nappasin vahingossa meduusan hatusta kiinni. Voin sanoa, että tuli kiire rantaan! :D

7. Koirat tappavat vuosittain U.S.A.ssa 34 ihmistä. Vuosittain U.S.A.ssa on hoidettavana noin 4,7 miljoonaa koiran puremaa, mikä  tarkoittaa ensiavussa yli 1000 pureman hoitoa päivässä. Suurinosa näistä on lapsia, joita koira on purrut kasvoihin.

Serkkuni saksanpaimenkoira puri minua pienenä selästä, koska juoksin liian läheltä koiraa.

8. Muurahaiset tappavat 30 ihmistä joka vuosi. Maapallolla on olemassa yli 280 muurahaislajia, jotka ovat tappavia. Ne elävät yhteisöissä, joihin voi kuulua jopa 20 miljoonaa muurahaista. Siksi niiden saaliilla ei ole juurikaan mahdollisuuksia, kun muurahaiset iskevät. Suurin osa uhreista on nukahtanut lähelle muurahaispesää, ja saanut tappavan allergisen reaktion muurahaisten puremien takia.

Vihaan muurahaisia, sillä jos ne olisivat yhtään fiksumpia, mitä me tosin emme voi varmuudella tietää, voisivat ne ihan hyvin tehdä Ötökän elämät ja yhdistää voimansa.

9. Välipala/karkkiautomaatti tappaa 13 ihmistä joka vuosi. Nämä onnettomuudet tapahtuvat nimenomaan kun automaatti kaatuu päälle.

Todennäköisesti sen kuuluisan potkimisen seurauksena.

10. Vuoristoradat tappavat 4 ihmistä joka vuosi. Vaikka loukkaantumis riski onkin hyvin alhainen, kertovat tilastot, että vuosian 1994-2004 välisenä aikana tapahtui 40 kuolemantapausta näissä onnettomuuksissa. U.S.A.ssa porukka rullaa vuoristoradassa noin 900 miljoonaa kertaa vuodessa ja ainoastaan yksi 124 000 loukkaantuu.

Hullun hommaa. Itse en ole lapsuusiän jälkeen viihtynyt kieputtimissa. Lintsin vuoristoradassa käyn ihan vain tervan tuoksun vuoksi <3

Lähteet:

http://www.oddee.com/item_98002.aspx
http://www.iltalehti.fi/terveys/2011121514954133_tr.shtml

Joo Joo -mies

Olen ällistynyt. Sain tänään mieheltäni kuulla, että kun hän sanoo minulla ”joo”, on olemassa useampi eri vaihtoehto sanan tarkoitukselle. En ollut tiennyt tätä aiemmin, joten olin luullut kuullessani vastauksen ”joo”, että kaikki oli hyvin ja asia sopii kyllä. Kysyin mieheltäni, kuinka minun tulisi erottaa nämä ”joot” toisistaan. Hänellä ei ollut antaa mitään järkevää vastausta.

Ensimmäisenä on olemassa se minun käsittämäni ”joo”. Tämä tarkoittaa ”kyllä onnistuu” tai ”kyllä sopii”. Eli on myöntävä ja vahvistava vastaus kysymykselle. Tämän lisäksi on kuitenkin kuulemma olemassa myös ”joo”, joka tarkoittaa ”katsellaan myöhemmin” tai ”kyllä se alustavasti kuulostaa hyvältä”.

Siis anteeksi mitä?!? Miten helvetissä minun tulisi erottaa nämä ”joot” toisistaan? Millä perusteella voin olettaa, että asian on sovittu tai, että mietitään myöhemmin, jos en saa vastaukseksi kuin ”joo”?

En tosiaan halua edes lähteä arvailemaan onko tämä miehille yleinen ja yhtäläinen piirre vai vain jotain mikä käsittää mieheni oman pienen maailman, jossa toimivat hänen yksinvaltiaana säätämät sääntönsä.

”Joo joo joo joo, sä kuriton oot
On sulla kulkurin luonto
Ei koskaan tummia pilviä sun silmissä näy
Sä sanot joo joo joo joo joo; mulle kaikki käy
Tänään kaikki käy”

Mitä vaihtoehtoja minulle siis jää, kun en naisena(?) pysty erottamaan joo joo –miehen vastauksien kenties äänenpainoa(?) tai mikä se nyt onkaan, jolla ne pitäisi erottaa. Voin edellee jatkaa ymmärtämällä kaiken ensimmäisen ”joon” mukaan, mutta se olisi itsensä huijaamista ja tahallista kivittämistä tietäen, että ei se asia välttämättä ole niin kuin itselleen uskottelee. Toinen vaihtoehto on suodattaa kaikki se paska, joka ulos hänen suustaan tulee. Näin ollaan hivenen kyynisiä, eikä luoteta mihinkään ennen viiden eri lähteen todistusta. Rehellisesti sanottuna, en pidä kummastakaan vaihtoehdosta.

Itsekkäästi laitan nyt kahvin tippumaan omassa kotiluolassani, otan buranaa pääkipuun ja pajaa vitutukseen, suljen puhelimeni ja painan ”julkaise”. Tänään en aio tulkata kenenkään sanomisia. Tänään olen yksin ja onnellinen ensimmäistä kertaa tänään.

”Makuuhuoneessa sä harjaat hiuksia
Kylpytakki auki etsit pitsialusvaatteita
Peilin eessä keinut ja kissaa hyväilet
Paras aika kuukaudesta, neidillä on posket punaiset
Mm, posket punaiset

Sä laitat hajuvettä ja tuoksut hyvälle
Vedät vatsaa sisään, treenaat repliikkejä miehille
Rytmijalka hakkaa, on päällä parasta
Se on ihan varmaa ettei kukaan fiilistäsi varasta”

Nimim. uusi lempinimeni Räyhäävä Paskakasa

Joka maanantai on uusi viikko

Joka ikinen maanantai lupaan hiljaa mielessäni, että tällä viikolla minä ryhdistäydyn. Rappiolla kuluvien viikonloppujen jälkeen tälläinen lupaus tulee kuin itsestään. Aivan kuin rellestäjän suusta lause "en juo enään koskaan".

Perus viikendi.

Joka maanantai siis laitan kellon soimaan klo 06.00, nousen ylös ja keitän kolme kuppia kahvia. Joka maanantai saan myös paljon aikaan. Kello on tälläkin hetkellä 09.00 maanantai aamuna ja olen jo valmistanut kuudelle rakkaalleni joululahjat. Olen kuitenkin sen verran mukavuuden haluinen pajapää, että loppu viikkoa kohden repsahdan, joka viikko.

Kuvaa muuten ei ole muokkailtu rajausominaisuutta kummemmin.

Tämä viikosta toiseen toistuva kiertokulku on kuin perhosen elämänmatka. Joka maanantai kuoriudun uutena perhosena valmiina viikon haasteisiin ja kohti viikonloppua elinvoimani hiipuvat, jonka jälkeen viikonloppu meneekin hyvin horteisessa jumissa toukkamaisen sykkyrällä ja kapaloituna peiton sisään. Tätä viimeistä vaihetta vertaisin perhosen toukan koteloitumiseen.

Muistakaa, että jokaisessa meissä asuu pieni perhonen!

Opiskelijayhdistyksen toimistolla.

Pajan siivous päivä

"Hetkinen.. kahvi tippumaan. Noin, nyt voimme aloittaa."

Kun on edelliset kuusi päivää juossut tukka putkella kokouksissa, koulussa, asioilla, joululahjaostoksilla ym. on aina yhtä mukavaa kun koittaa sunnuntai etkä ole suunnitellut mitään tekemistä koko päivälle. Tylsää ei kuitenkaan tule olemaan, sillä aamulla kun heräät ilman kiirettä ja valmistaudut kahvin nauttimiseen, tulet samalla vikaisseeksi ympärillesi. Kuuden päivän vaatteet, tiskit, koulupaperit ym. tavarat, joita olet viikon aikana käyttänyt lojuvat hujanhajan. Sunnuntai on siis siivouspäivä, koska se on päivä, jolloin olet kotona ja ehdit ajatella kotiluolan kuntoa ensimmistä kertaa tällä viikolla.

Mikäs siis tässä viettäessä puuhantäyteistä vapaata sunnuntaita. 

Ensimmäiseksi käytin aamukahvin juonnin ohella aikaa rentoutumiseen. Olen mm. lukenut päivän lehden, pelannut Bejeweled Bliztiä ja miettinyt miten perusteelisesti siivoan tänään.

Nyt siis muzakaa soimaan, tavarat paikoilleen ja bongi tulille!

Päätin sitten siivoamisen huumassa ja ehkä vähän korkealla lennolla ollessani möbleerata koko kotiluolan uuteen järjestykseen. Mutta ei mitään, uusi järjestys näyttää todella hyvältä. Kodin uudelleen järjestäminen tuo uskomattoman paljon lisää pirteyttä sisustukseen ja tuottaa mielihyvää joka tavalla. Saa esimerkiksi siivottua kaappien ja sohvan alta. Uskon vahvasti rakkaan mieheni olevan heräilemässä horroksesta, sillä hän on ensimmäistä kertaa pitkään aikaan kiinnostunut sisustuksesta. Olen auttanut häntä, omasta pyynnöstään, möbleeraamaan hänen kotiluolansa uuteen järjestykseen jo kahdesti kuukauden sisään. Myös Intian basaarista ostettu eteerisillä öljyillä huoneilmaa hajustava kynttilä oli ilmesynyt hänen hyllyynsä. Luulenpa, että tästä tulee oikein mukava talvi.

Eli lisää lunta odotellassa, rauhallista sunnuntaita kaikille!

Seurustelun perusta

Mitä on seurustelu tai mihin se perustuu.

Niin moni tässä maailmassa käsittää seurustelun eritavoin. Jotkut ovat kuin joutsenet ja ovat yhdessä loppuun saakka, vaikeuksista huolimatta. Tälläisiä ovat esimerkiksi vanhempani. Toiset taas eivät halua ottaa askelta tapailusta seurustelun puolelle. Tälläisiä miehiä minä olen tapaillut lukuisia, ja yllättäen tuloksetta. Sitten on niitä ihmisiä, jotka tapailevat montaa ihmistä yhtä aikaa tai seurustelevat monen ihmisen kanssa yhtäaikaa. Molemmat vaihtoehdot ovat okei, jos molemmat ovat yhtä mieltä asiasta. Minä olen tapaillut useaa tälläistä miestä seurauksella, että toinen tyttö ystävä on asunut 3km päässä tai en ole vonut viettää vappua silloisen heilani kanssa, koska hänellä on ollut toinen nainen kylässä. Älkääkä käsittäkö väärin, nämä ovat vain elävän elämän esimerkkejä, jotka tiedän. Olen sinut näiden asioiden kanssa ja ne ovat kasvattaneet minua valtavasti.

Mihin perustuu siis seurustelu? Kun tapaillaan monia, usein jotakuta sattuu. En minä ainakaan tietoisesti ja vakavalla mielellä alkaise tapailemaan miestä, joka tapailee muitakin. Tapailulla ja seurustelulla ei elävässä elämässä ole mielestäni paljoakaan eroa, jos molemmat ovat yhtä mieltä suhteen rajoista. Totuus vain on, että kun kahlaa tarpeeksi monta väärää suhdetta läpi, voi ihan oikeasti löytää sen sopivan suhteen, joka toimii samoilla säännöillä molemmille. Minä löysin tälläisen suhteen. Emme seurustele, koska minusta on vielä vähän liian aikaista rueta kuuluttamaan yhteen paluuta. Emme kuitenkaan myöskään vehtaile mitään toistemme selän takana, vaan elämme yhdessä jokapäiväistä elämäämme ja yritämme olla välittämättä niistä ystävistä, joiden ”elämä kaatuu”, kun he eivät ymmärrä seurustellaanko vai ei. Minä sanon suoraan, että mitä vitun väliä, jos ollaan onnellisia.

”Mikä onkaan sun ajattelu tapa, pidä mieles ettei ajattelu tapa.” –Juju-

Pinnallinen estetiikan ihailija

Tunnustan olevani sen verran materialisti, etten voi mitään itselleni kun kyse on kengistä tai kauniista vaatteista. Tässä tapauksessa kun kyse on vielä iltapuvuista, en kykene olemaan tarttumatta tilaisuuteen kirjoittaa kauniista puvuista. Jokainen varmasti tietää tässä vaiheessa, että intoilen linnanjuhlista.

Kun olin pienempi oli minulla ja äidilläni aina tapana katsoa linnanjuhlien vastaanotto, tehdä jotain hyvää iltapalaa ja arvostella pukuja. Tämä on taas kerran niitä saumattomia äiti-tytär hetkiä, jolloin löydämme yhteisen kiinnostuksen kohteen.

En tietenkään tätä vuonna katsonut linnanjuhlia. En ole katsonut niitä sen jälkeen kun muutin omilleni, sillä en omista televisiota. Onneksi iltapäivälehdet keräävät minulle valmiin listan hienoimmista ja kaamaimmista puvuista, joita voin itse sitten arvostelle. On ymmärrettävää, että miehet eivät ymmärrä miten nautinnollista on päästä arvostelemaan toisten tyyli mokia. Enkä minäkään tiedä varsinaisesti mikä siinä viehättää, mutta se vain toimii minulle.

Kiinnostukseni iltapukuihin näkyy myös siinä, että olen suunnitellut itselleni useita. Onnekseni olen päässyt osallistumaat lukuisiin iltapuvun vaatineisiin tilaisuuksiin. On toki hienoa paikanpäällä sädehtiä kauniissa asussa, eikä sekään ole yhtään haitannut, että yleensä olen päässyt myös lehteen pukuni kanssa, mutta puolet tästä sädehtimisestä tulee jo puvun suunnittelu ja valmistus vaiheessa. On uskomatonta nähdä oman piirroksen muuttuvan oikeaksi iltapuvuksi. Pukuun käytetyn työn määrä myös lisää puvun loistoa omissa silmissä.

Wanhojentanssipuku vuodelta 2006

Puku Savonniemi Gaalaan 2009 (musta puku on ystäväni suunnittelema)

Puku Savonniemi Gaalaan 2010

Puku Savonniemi Gaalaan 2011

Mitäpä siis tapahtui linnanjuhlissa tänä vuonna? Siitä minä en tiedä oikeastaan mitään, eikä pahemmin kiinnostakaan. Vähän olen harmissani, että tänään uutisoitiin, että linnanjuhlista ylijäänyt ruoka heitetään roskiin, vaikka ei tämäkään mikään uutinen ollut, sillä Suomen laki pakottaa heittämään ruokaa roskiin.

Mutta niistä puvuista:

Vartiaisen puku on kauniin värinen ja ihanasti saanut vaikutteita Egyptin muinaishistoriasta. Ongelma on, että jos Vartiainen olisi ottanut huomioon sen, että hänen neliön mallinen päänsä ei kestä näin sliipattua kampausta, olisi kokonaisuus ollut uskomattoman kaunis! Kuvitelkaa itse tämän puvun kanssa Jennille puolinutturalle nostetut tummat kiharat, jotka tavoittlevat olkapäitä. Uu-mama! Olisin sanonut.

Lisa Suonio piipahti ennen linnanjuhlia peikkometsässä. Hänen epäonnekseen yksi oksensi hänen puvulleen.

Mari Kiviniemi, mitä ajattelit?! Luurangon laiha nainen pukeutuu niukkaan mekkoon. Näin laihalla naisella olisi ollut varaa vaikka miten leikitellä muodoilla ja leikkauksilla ja Kiviniemi valitsee yksinkertaisen puvun, jossa näyttää aivan keripukin riuduttamalta. Ja mikä helvetti siinä turkoosin ja kirkkaanpunaisen yhdistelmässä oikein kiehtoo?? Hyh!

Esteettinen, aistillinen, kaunis, naisellinen. Nämä sanat kuvaavat Minna Kaupin pukua. Häiritsevää on ehkä hörsöjen keskittyminen sivuille. Miksi etuosa on helmasta jätetty ilman hulmuja?

Riikka Pulkkisen asun värimaailma ja riikinkukon sulkamainen kuosi ovat uskomattoman kaunis yhdistelmä. You go girl!

Beware of! Korppi kuningatar saapuu! Riitta Korpelan asussa on mielestäni muutama korppi liikaa.

Satu Taiveaho(kuka?) on mielestäni yhdistänyt hienosti vaalean ja timantit mustaan harsoon. Upeaa kontrastia!

Vaikka Teija Vesterbackan pukua on kritisoitu ulkomailla asti, on minusta idea todella hieno. En tosin soisi kenenkään muun kuin pelin  luojan pukeutua tähän, joten pisteet kotiin! Sitäpaitsi, miksi linnanjuhlien pitäisi olla haudanvakavat?

Näissä puvuissa ei ole mitään mielenkiintoista, enkä tiedä takana kävelevän henkilöllisyyttä. Etunmainen kuulemma on Leena Harkimo(?). Otin kuvan, sillä tässä on surullisen kuuluisasti edellä luuranko ja takana DDR:n kuulantyöntäjä. Auts!

Lähde: http://www.iltalehti.fi/linnanjuhlat/2011120614893769_lj.shtml

On aamuja ja sitten on aamuja

Tavallisesti päiväni alkavat tutulla kaavalla. Herätessäni laitan 4 kupillista kahvia tippumaan, jolloin saan itse nautittavaksi jotain 2,5-4 kupin väliltä. Älkää kysykö, en tosiaan osaa sanoa mistä tämä heittely johtuu! Keitettyäni kahvin luen 1. kupillisen kanssa yleensä Iltalehden. Tämä herättelee mukavan rennosti ja toisinaan saan blogiini ideoita päivän lehdestä. 2. kupillisen kanssa kirjoitan blogini. Pidän tästä khdasta aamua, sillä blogin kirjoittamisssa aamulla on jokin ihmeellinen vaikutus. Mieliala paranee, kun pääsee kirjoittamaan ja saa puretua kaikki kysymykset ja epäkohdat paperille. Pidän myös siitä, että minulle sanottiin, että blogini lukeminen aamukahvin kanssa on niin paljon parempaa kuin kahvi ja iltapäivälehti. Kiitos tästä! 3. kupillisen kanssa puuhastelen niitä näitä. Aamusta riippuen luen sähköpostit (joita on kolme, huoh), käyn facessa tai luen itse muiden blogi kirjoituksia. Esimerkiksi Vihreät vaatteet -blogi (http://www.vihreatvaatteet.com/) ja Keikaalicocktail -blogi (http://uusimusta.squarespace.com/kemikaalicocktail/) ovat suosikkejani. Jos pannusta jostain syystä jääkin se yli 3 kuppia, menee viimeinen kupillinen vähän kuin ohi mennen päälle pukiessa, ommellessa, siivotessa ym. Riippuu ihan aamusta mikä on masterplan sille päivälle.

Tämän lisäksi on olemassa sitten niitä toisia aamuja. Aamuja jolloin kello soi ja olet niin väsynyt, että päätät nukkua vielä puoli tuntia. Kun seuraavan kerran säpsähdät ylös, olet nukkunun puolitoista tuntia, sinulla on migreeni, ulkona on niin paljon lunta, että vaikka joku ei olisikaan tyhjentänyt pyöräsi kumeja, niin sinun pitäisi silti kävellä, mikä on äärimmäisen hauskaa pienessä kiireessä kännissä telomalla jalalla. Tämän lisäksi kaikki, jotka voisivat tuurata sinua, jotta voisit nukkua migreenin pois, ovat joko sairaana tai väärässä kaupungissa.

Miten näist jälkimmäisistä aamuista sitten jaksaa? Etsimällä positiviset puolet tilanteesta. Positiivista on että.... pommiin nukkumisesta huolimatta minulla on aikaa juoda 1 kuppi kahvia ja kirjoittaa turhautumiseni "paperille". Minulla on termospullo, jonne voin ottaa valmiina maitokahvina loput 2-3 kuppia. Minulla oli kaapissa buranaa, joten eiköhän migreeni pikkuhiljaa helpota. Ulkona on niin paljon kauniinpaa nyt kun on lunta, kuin aiemmin. Olisin kuitenkin kaatunut pyörällä, jos joku ei olisi sabotoinut sitä. Pääsen toimistolle kuuntelemaan musiikkia, hoitaen toki päivystystä siinä samalla, askartelemaan joulukortteja yhdistyksen laskuun sekä syömään pipareita ja glögiä.

Hmmm... kyllä! Taidan tästä lähteä nilkuttamaan koululle.

 Kaunista joulukuun aamua teille kaikille!