23. maaliskuuta 2013

Samotessa kevät hangilla


















03.06.1982 






Pälvi, saareke, täplä, laikku, läikkä.


28.06.1988 - Fuck life let's die


21. maaliskuuta 2013

Tutkimusmatkalla


Ensimmäinen tutkimusmatkani johti taas kerran yhden niemen pidemmälle ja siis kauemmas keskustasta. Täältä alkoikin olemaan jo ihan kivat maisemat takaisin kaupunkiin. Luminietosten läpi ei tietenkään voinut olla varma, mutta oletan niemenkärjen olevan paljasta sileää kalliota. Selvitettäväksi jääkin siis onko tämä spotti kesällä liian tuulinen paikka picnikille. Maisemat olisivat ainakin silmiä hivelevät.




Pidemmälle ei kyllä toinnut lähteä näillä keleillä. Eikä kyllä mutenkaan, kun ei noista virtauksista niin tiedä, vielä. Ensi kesänä olisi kyllä tarkoitus vähän näihin rantavesiin tutustua. Haaveenani olisi nimittäin rauhallinen kesäpäivä kirjan ja mato-ongen kanssa ja toivottavasti omat kalasoppatarpeet.




Kävely reissuilla, jotka toisinaan kulkevat polkuja pitkin, kiitos Savonlinnan koiranulkoiluttajien, ja toisinan taas umpihangessa, kengät joutuvat koville. Ensimmäiset omat ja siis super-rakkaat Vagabondini joutuivatkin siis jo heti kättelyssä kovaan kulutukseen. Hyvälaatuiset kengät kyllä ovat olleet. Nauhat katkes aika nopeesti nilkasta, mut nyt pikku tuunauksella onkin uniikit Vagabondit ja lankkikerros antoi kauniin punan ja kiillon kenkiin. Kyllä nyt kelpaa taas popotella eteenpäin.



*******


Toinen tutkimusmatkani suuntautui vatsaani. Vaellusten jälkeen maistuu nimittäin lämmin keitto makunystyröitä hivelevältä.

Tässä alla resepti ihan huippuun porkkana-omenakeittoon ja taivaalliseen pistaasisalsaan! 



Vaikka moni ystäväni alkuun vierastikin porkkana-omena yhdistelmää, niin täytyy sanoa, että omena tuo ihanan makeuden keittoon, kunhan muistat käyttää makeita (punertavampia) omenoita.



Salsa puolestaan vei kielen mennessään jo sellaisenaan (ja oli mahtavaa keitossa)  ja aivoni alkoivatkin heti raksuttaa minne kaikkialle muualle sitä voisi tunkea. Mieleen tuli heti nachot, ruisnapit ja hedelmät.


 Niin työlästä kuin pistaasien kuoriminen onkin, niin oli kyllä jokaisen pistaasin arvoista.







19. maaliskuuta 2013

Riipivän kaunis putki päällä



Minulla oli sellainen olo, että aikaa on kulunut kuten on kulunut kuten tavallista.

Yllätyin silti taas siitä, että on kulunut 9 päivää edellisestä kirjoituksestani.
Toisaalta kai se on vain hyväksyttävä, kun vuorotyössä on, että elämää ei ole putken aikana.

Nyt siis taas on vapaa päivä ja aikaa vilkaista asunnossa ympärilleen (ja todeta siivouksen tarve), aikaa kurkata jääkaappin (ja heittää kaikki unohtunut roskiin) ja jäljellehän siis jäi valo ja hillopurkki sekä ostoslistan kirjoittaminen ennen lounas aikaa. On myös aikaa kirjoittaa ajatuksia ylös vihdoinkin tai ylipäätään ajatella jotain muuta kuin seuraavaa työpäivää. On aikaa todeta, että on pidettävä pyykkipäivä kun vaatteet loppuu kesken. 

Seuraavan kerran tähän onkin aikaa tasan viikon päästä taas.

Positiivisena asiana sanottakoon se, että huhti-maaliskuuksi työsopimukseni tuntimäärästä leikataan 1/3 pois, jotta minulla olisi enemmän aikaa tehdä opinnäytetyötäni. Koulusta valmistuminen kuitenkin katkaisisi kaikki kahleeni tähän kuolevaan kylään. Voisin tehdä mitän vain, missä vain. Voisin etsiä muualta muuta työtä, kuin vuorotyötä. Voisin saada ehkä jotain omaan alaan viittaavaa työtä.
Ehkä, joskus.

Tehdään nyt tuo koulu ensin pois!

Sekä nautitaan keväästä.
Olen viimeisen viikon aikana, töistä huolimatta yrittänyt ehtiä käymään kävelyllä päivittäin. Ulkona maailmassa löytää kaikkea ihmeellistä ja odottamatonta jos vain pitää silmät ja korvat auki.


*******



"Seison rautatiesillan alla.

Kuulen musiikkia.

Pysähdyn ja paikallistan musiikin, hetken tuumailun jälkeen,
tulevan tällä kertaa pääni ulkopuolelta.

Ääni voimistuu ja alkaa kuulua suomalaisen miehen sydämellä tuottamaa musiikkia.
Tiedättehän sen surumielisen ja kaihoisan sävelmän joka siinä aina on.

Siltaa pitkin kävelee mies, joka kuuntelee puhelimen kaiuttimesta Happoradion Puhu äänellä jonka kuulen kappaletta ja laulaa keuhkojensa ja sydämensä pohjasta päälle omaa balladiaan.

Kuuntelen pitkään kuinka ääni kaikuu sillan rakenteista ja hymyilen, sillä mies vaikuttaa olevan selvinpäin ja tavallisella päiväkävelyllä."


*******


Sain vihdoin tämänkin reseptin tänne! Bon Apetit!



10. maaliskuuta 2013

Neiti kevät on tullut kaupunkiin


Perjantai


Kävin katsastamassa Haloo Helsingin keikan Mefistossa. Todella hyvä keikka, mutta tila oli sen verran pieni, että happi alkoi loppua ja puolen välin jälkeen alkoi odottamaan, että bändi lopettaisi ja saisi raitista ilmaa. Ensi kesän festarikeikkoja siis odotellessa!


Lauantai


Bram Stokerin Dracula, kolme tyttöä ja pyjamahousut.




Sunnuntai 




Oli todella kirkas päivä, joten päätin käydä vähän taivastelemassa siellä minne en ollut aiemmin vielä mennyt.






Mittasuhteet kohdilleen. 










"Vuosi kulki kuin askeleet, jäniksen loikkia"




Miehat ja naiset pistäneet parastaan.




Ihan mahtava viikonloppu toisin sanoen!




Löysin matkalta taidetta.

26. helmikuuta 2013

Sinivalot



”Katselen pimeyttä ja keinutan päätäni puolelta toiselle. Musiikki virtaa korviini ja sitä kautta aistieni ytimiin. Se valtaa koko mieleni ja jään tähän huojumaan.

Avaan silmäni.

Istun baarissa sinivalojen loisteessa. Mietin miksi juuri sinisten, mutta ymmärrän sillä olevan mitään merkitystä, sillä kaikki näyttää kovin kauniilta sinisenä. Baarimikko soittaa nyt swengaavaa fiftari-musiikkia. En ole varma artistista, mutta tunnen kuinka rytmi kiipeää pitkin jalkojani ylös päin...


"...Well, it's one for the money, two for the show
Three to get ready, now go cat go
But don't you, step on my blue suede shoes
You can do anything
But lay off of my blue suede shoes..."


Kellohameeni näyttää nyt äärimmäisen hyvältä vaatevalinnalta helmojen keinahdellessa musiikin tahdissa. Valkoinen hohtaa kauniisti sinivalojen hehkussa kadoten helman mustaan pitsiin.
Punainen saappaani tanssahtelee musiikin tahdissa.
Sekin sulavan kauniisti ja leikkisästi.

Ulkomaan turistit vilkuilevat minua kulmapöydästä. Anna heille katseen ja hetken huomioni, kunnes käännyn pois, en enään vilkaise heihin. Vastapäätä meitä istuu kolme tyttöä, kaksi samaa ja yksi eri. Mietin tietääkö kolmas olevansa eri yrittäessään olla sama tämän liittoutuman kanssa, jossa hallinto on jaettu tasan puoliksi, jo ennen erin syntymää. Käy hivenen sääliksi eriä, vaikka en voi rehellisesti sanoa pitäväni liioin heistä yhdestäkään. Vasemmallani on bilisseurue riehakkaan keskittyneenä peliinsä. En ole aivan varma tietääkö heistä kukaan olevansa häviöllä, hyvä niin. Ei aina tarvitse tietää kuka on parempi. Nurkkapöydän pälyilevä nuorimies vilkuilee hieman hermostuneena ympärilleen. Katseemme kohtaavat ja vastaan taas yhteen katseeseen, mutta pidän huolen, etten katso toiste.

Ei pidä antaa ymmärtää.

Jätkällämme taisi käydä flaksi, ymmärsi kai antaa jotain.

Kaveri lähti tanssahdellen takaisin tiskille. Olivat kuulemma veloittaneet väärin ja seuraava kierros olisi ravintolan laskuun. Tästähän saattaa tulla ihan mielenkiintoinen ilta.

Potentiaalia on uskomattomaan.”




23. helmikuuta 2013

"Jää tähän"



"Hän katsoo syvälle tytön silmiin, kun sanoo tahtovansa tietää tästä kaiken.
Hän sanoo tahtovansa oppia tytön.
Hän kyselee paljon kaikesta, siitä millainen tyttö on ja mistä pitää.

Tyttö vastaa ja kertoo. Avaan pala palalta elämäntarinaansa hänelle.

Tyttö pysähtyy kuitenkin miettimään,
millainen minä olen?
Rehellisesti?

Tyttö tietää liiankin hyvin millainen on ollut ja mitä siitä on seurannut.
Tietää mitä ei koskaan tekisi uudestaan ja mitä kaipaa. 
Tyttö tietää millainen haluaisi tulevaisuudessa olla.
Näkee kirkkaasti sen mitä voisi olla.

Mutta millainen minä olen?

Kertoisiko tyttö siis siitä millainen on ollut, jotta Hän voisi luoda kuvaa nykyisestä menneisyyteen peilaten vai sen perusteella? Vai kertoisiko millainen haluaisi olla, mitä ihannoi, jotta näyttäisi paremmalta ja voisi pettää sanansa epäonnistuessaan olemaan se ihminen, jota ei edes koskaan vielä saanut mahdollisuutta olla?

Rehellisesti.

Tytön tekisi mieli sanoa,  että jää tähän, niin näet millainen olen.
Jää tähän, niin opit minut ja tapani."


22. helmikuuta 2013

SSRI-lääkkeet ja rytmihäiriöt



Taas epäonnenlotto osui sitalopraamiin.

Mitähän kaikkea tästä lääkkeestä ja koko lääkeryhmästä vielä paljastetaan?




"Yhdysvaltalaisten havaintojen mukaan kaksi SSRI-lääkkeisiin eliserotoniinin takaisinoton estäjiin lukeutuvaa lääkettä, sitalopraami ja essitalopraami sekä trisyklisiin masennuslääkkeisiin kuuluva amitriptyliini liittyvät osalla potilaista sydämen QT-ajan pidentymiseen. QT-aika kuvaa sydänkammioiden sähköistä aktiviteettiä ja sen pidentyminen liittyy mm.rytmihäiriöiden riskiin.

Havaitut vaikutukset olivat kuitenkin pieniä eikä vielä ole varmaa lisäävätkö ne kyseisiä masennuslääkkeitä käyttävien sydänriskejä. Tulokset on silti hyvä muistaa, jos masennuslääkitylle kehittyy rytmihäiriöitä."