16-vuotiaana, kun punk valloitti sydämeni oli tennarit pop. Niitä sai kaikissa ihanissa väreissä ja eri varren pituuksilla ja yleensä vielä kauppojen poistokoreista 1-5 eurolla. Keväisin, pitkän talven jäljiltä, on aina aika kaivaa kevyemmät kesäkengät esille. Kädessäni on siis iso läjä tennareita, ei mitään muuta. Heitän roskiin kaikki, joiden pohjasta näkee läpi.
Jäljelle jää kahdet. Krakowasta ostetut All Starit ja Ratian raitatennarit. Pakkaan Ratiat mukaan, vain heittääkseni ne yhden päivän käytön jälkeen roskiin. Kävelen vain neljä tuntia tennareillani ympäri Helsinkiä etsien pomolleni tuplapaitaa elokuvaan. Yhdelläkään hemppamaukalla ei muuten ollut oikeaa väriä tai kokoa. Kotiin päästyäni olen aivan puhki. Kuka haluaa oikeasti shoppailla työkseen? Selkää ja jalkojani särkee, syytän asfaltilla kävelyä.
 |
| Ratian raitatennarit |
Koko kamalaluus paljastuu vasta seuraavana aamuna. Jalkappohjani ovat niin kipeät, että päkijälle venyttäminen tuo vedet silmiin ja päätäkin särkee ihan uskomattoman paljon. On lauantai ja tämän päivän missio on etsiä Itiksestä minulle 24-vuotiaan naisen kevyet kesäkengät. Vaatimuksiksi laitan ainoastaan hyvän pohjan ja kestävän ompelun. Ekologisuus olkoot myös plussaa.
Itiksen kauppa reissusta tarttuu kuin tarttuukin kävelykengät matkaan! Ja jo toisesta liikkeestä johon kävelin sisään. Kiitos ruotsalainen DinSko, kun toit ketjusi Suomeen joitakin vuosia sitten.
En ole kertaakaan joutunut pettymään DinSkon valikoimaan, sillä ruotsalaiset osaavat tehdä/hankkia kapealestisiä kenkiä. Normaali oloissa, kun sovitan kenkiä ovat kengät joko varpaita ahdistavaa mallia tai sitten pyörivät jalassa valtoimenaan.
Ainoan miinuksen annan sille, että mustia kangaskenkiä tällä täydellisellä lestillä ja maailman pehmeimmällä pohjalla varustetulla popolla ei ollut, tai oli mutta ei minun kokoani. Ostin siis valkoiset samanlaiset. En normaalisti pidä valkoisista kengistä, sillä ne tuppaavat muuttumaan hyvin harmaan kirjaviksi minun käytössäni. Tällä kertaa en kuitenkaan voi todeta kuin ’so what!’. Kengät ovat niin hyvät jalassa, että aioin käyttää niitä hamaan loppuunsa asti, vaikka sitten olisivatkin miten paskaiset tahansa.
 |
| 16-vuotiaan ei tarvitse välttämättä välittää mukavuudesta. |
 |
| Pohjassa havaittavissa pientä paksuuseroa! |
Olen toki sprayannut kengät suoja-aineella, mutta ei se kaikelta suojaa. Uutena tuttavuutena ostin myös DinSkosta Cleaning Blockin. Puhdistuskivi kengille on kuin pyyhekumi, olla voi ’kumittaa’ pois mustat naarmut ja tahrat. Odotan innolla tuloksia kiven toimivuudesta, mutta ainakin liike on omien sanojensa mukaan käyttänyt jo pitkään tätä ilmeisesti sovituksissa likaantuineden kenkien huoltoon. Myyjä myös kertoi iloisesti, että sama kivi on ollut heillä jo kauan käytössä, nähtäväksi jää vain hänen määritelmänsä ’kauan’ sanasta. Ainoa huomautus pakkauksessa on, että kenkää ei saa hangata olkavoimien takaa, vaan hellävaroen. Tämä on minusta ihan ymmärrettävää, sillä kyllä minä tiedän miten kenkä menee rikki jos sen nirhaa kivikkoon.
Uusien popojeni lopullinen pelastus, kun paska ei enään lähde ’kumittamallakaan’ pois, on dippaus kangasväri liemeen tai kangastusseilla piirtely.
Toimii!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti