5. toukokuuta 2012

Ylpeät juopot(?)


Lauantai aamu kello 07.45. Keitän pannullisen kahvia ja avaan facebookin. Kolme ensimmäistä suosituinta päivitystä ovat viime yönä juopuneilta ihmisiltä ja neljäs liittyy juomiseen, mutta en mene vannomaan onko kirjoittaja itse juonut... katkeran krapulan kyllä melkein maistaa lauseista. Jään tuijottamaan postauksia ja miettimään; onko edelleenkin niin hienoa ja jollain tavalla normaalia juoda suomalaisena suomalaisessa yhteiskunnassa? Niin hienoa, että haluaa jakaa sosiaaliselle medialle tiedon ’minäpäs olinkin kännissä, käykö kateeks!’ – no juu ihan heti!

Myönnän nyt myös heti kättelyssä kirjoittavani tunteella ja marginaaleissa. Josko minä joskus vielä oppisin sietämään muiden halua juoda, omista kokemuksistani huolimatta! Se olisi mielen avoimuutta mitä suurimmassa määrin. Ehkä onnistunkin, sitten kun en enään pelkää humalaisia miehiä.

"huomentaaa....tsup.."
3 hours ago · 2 people like this

"Lähti parille. Kossua murheeseen ja annetaan tossua.. Vai miten se nyt meni.. :D"
8 hours ago via Nokia N9

‎"Illusion of delusion". Tajuntaan vaikuttavista substansseista alkoholi aiheuttaa kyllä ehdottomasti vaikeimmat vieroitusoireet. Kuola valuu ja kädet tärisee mutta korkki pysyy kiinni. A.Einsteinia lainatakseni: "We can't solve problems by using the same kind of thinking we used when we created them".
10 hours ago

"vodka+sour apple+battery+lime=long time no see. =)"
11 hours ago · 5 people like this

Monelle viranomaiselle onkin ongelma, jos alkoholiin liitetään positiivisia mielikuvia. Minulle tuntuu olevan ongelma, jos joku liittää juomiseen ja kännissä olemiseen positiivisia mielikuvia. Ehkä siksi, että minulla niitä ei hirveämmin ole. Positiivisia mielikuvia siis. Eräs tamperelainen vapaa kirjoittaja

”On se kyllä mahtavaa joskus tuntea oma kaikkivoipaisuutensa. Aivan upouudetkin kaverit tuntuvat läheisiltä ja omat läpät filosofisilta helmiltä. Olen perustanut nousuhumalassa useita yhdistyksiä, firmoja. Sopinut kaukomatkoista, mökkireissuista ja uusista harrastuksista. Mitkään maalliset rajoitukset eivät paina, vaan annan unelmien lentää.” - Entäpä sitten miten moni näistä suunnitelmista on ollut mielessä vielä aamulla ja kuinka moni on oikeasti toteutunut? Minäkin olen pelastanut maailman humalassa saamatta mitään konkreettista aikaan. Onko keskiverto suomalaiselle mahdotonta haaveilla ja toteuttaa haaveitaan selvinpäin? Emmekö uskalla vai halua?

” Humalahakuinen juominen on nimittäin rehellistä ja mieltäylentävää puuhaa. Morkkis ei iske, jos on vartavasten mennyt kapakkaan päihtymistarkoituksessa, tullut onnistuneesti juopuneeksi ja sitä myöten käyttäytyneeksi kuin kännikala. Kaikkihan on silloin sujunut just suunnitelmien mukaan.” – Kenen haave tämä on illasta?! Mitä ihminen saa siitä lisää elämäänsä, että juopuu tarkoituksella ja nolaa itsensä ja hyvässä tapauksessa tulee vielä raiskatuksi tai ryöstetyksi, vaikka sitten kaikki olisikin mennyt 'suunnitelmien mukaan'? Vai onko kaikki tämä vain sen arvoista, että saa hetkeksi murheet pois mielestään ja voi olla se maailman valloittaja humalassa? Onko tämä enään sitten positiivista juomista, jos sillä yritetään nollata omaa päätään.. joka viikonloppu. Toisaalta kun ajattelen asiaa, niin voiko olla niin, että negatiiviset kokemukset kertyvät vain toisille ja positiiviset toisille? En usko. Luulen, että suurin osa iloisessa meiningissä laitetuista ryyppy-postauksista on vain peittelyä, joka suojaa ihmisten katseilta, kun heräät krapulassa morkkiksissa ja väärällä puolella kaupunkia. Vastaavasti voisi kysyä, että onko kulttuurissamme jotain pielessä, kun nainen ei voi vetää päätä täyteen ja sammua kadun kulmaan tulematta raiskatuksi? Mikä miehet saa ajattelemaan, että he saavat ottaa kaiken näkemänsä? Onko maahanmuutto puolestaan lisännyt ulkomaalaistaustaisten ihmisten tekemistä raiskauksista uutisointia vai ovatko he tuoneet kulttuuritaustansa mukanaan maasta, jossa nainen on miehen omaisuutta? Paljon kysymyksiä vailla varmoja vastauksia tai ratkaisuja. Tällä hetkellä maailma makaa niin, että nainen on aina syy miesten kiihottamiseen vääränlaisella pukeutumisella ja minä taas pelkään liikkua iltaisin jos liikkeellä on nuoria miesporukoita, olivat he sitten suomalaisia tai ulkomaalaistaustaisia. Tässä kohtaa jätän myös ulos ne typerät teinit, jotka antavat ymmärtää ja sitten kun pitäisi tositoimiin ryhtyä, tulevat katumapäälle ja suojaavat imagoaan väittämällä miehen käyneen päälle. Tämä tosin on marginaalia, mutta valitettavasti aiheuttavat inflaation 'raiskaukselle' terminä ja rangaistavana tekona. Onneksi lakiin ollaan tekemässä muutosta, joka poistaa 'lievän raiskauksen' mikä se sitten ikinä muka on ollutkaan.

” Jatkot ovat pääsääntöisesti illan lattein osuus. Harvalla on tarjolla riittävästi mietoja juomia, joten sitä päädytään kiskomaan raakana ällömakeita tuliaisviinoja. Kerran olen yösydännä baarista poistuttuani juonut parin kaltaiseni ääliön kanssa laatukonjakin, jota isäntä oli säästänyt sekä maisterisjuhliensa että esikoisensa varpajaisten yli odottamaan tärkeämpää tilaisuutta.” – Jatkot: juodaan jämä- ja lahjaviinoja täysin ympäripäissään niin, että osattaisiin edes arvostaa kallista tavaraa kurkussaan, pannaan ja sammutaan. Harvoin olen ollut jatkoilla ja yhtä harvoin hyvillä jatkoilla, mikäli sellaisia on mahdollisesti edes olemassa. Yleensä humalaisten ihmisten mukaan kun ei kannata lähteä jatkoilemaan sen ryöstetyksi ja raiskatuksi tulemisen takia. Varsinkaan niissä hepenissä, joissa porukka baarissa juoksee (huomatkaa miten helppoa on syyttää naisen pukeutumista!).

” Tärkeintähän on itse nousuhumala. Se antaa uskoa ihmisessä piileviin voimavaroihin. Miten monesta ihmisestä puskee esiin sellaisia haaveita, jota muiden miellyttämiseen luhistunut arki ei päästä pintaan. Ihmiset avaavat sydämiään ventovieraille aivan kuin me olisimmekin sosiaalisesti kyvykäs kansa.” – Okei, olemmeko me luovuttaneet jo? Emmekö me pysty elämään omaa elämäämme niin kuin haluamme, jos emme juovu? Olemmeko me muka oman elämämme herroja ainoastaan humallassa, kun emme uskalla selvinpäin? Katukivetyksellä minihame korvissa kuset housuissa maatessa olemme taatusti oman elämämme herroja.

” Kyllä elävä todellisuus ympärillämme tarjoaa pilttien eteen ihan päivittäin varoittavia esimerkkejä alkoholin terveyshaitoista. Kun lapsi kysyy puliukosta, miksi setä kävelee katkonaisesti, voi kertoa rehellisesti sedän juoneen liian kauan liian paljon viinaa.” – Samoin jokainen täysjärkinen kertoo itse omille lapsilleen, miten on nuoruudessa juomisen takia mennyt asiat pieleen. Kyllä minäkin aioin evästää lapseni nuoruutta varten varoittavilla esimerkeillä siitä miten ’äiti joi holtittomasti, lensi ulos keikoilta, joita oli odottanut monta viikkoa, harrasti irtosuhteita ja kärsi sukupuolitaudeista, oksensi pitkin vanhempiensa lattioita, pahoinpiteli ystäviään ja selvisi parista raiskausyrityksestä ja tiedottomassa tilassa "harrastetusta" seksistä. Unohtamatta tietenkään niitä kolmen päivän krapuloita, joiden takia loppu viikonloppu tai pahimmassa tapauksessa alku kouluviikko menivät pipariksi ja sivusuun edelleen pimeässä peiton alla kärvistellessä. Jos se, että äiti leikki hengellään muutaman vuoden ei auta, niin seuraavan esimerkin voin antaa ’vaarista, joka juo edelleen ja on juonut niin kauan, ettei äiti muista vaaria enään selvinpäin’. Tai sitten voin kertoa ’isoisotädistä, joka ei koskaan löytänyt perhettä tai miestä ja joka juo päivätpitkät ainakin vielä tällä hetkellä’.

Älkää kuitenkaan käsittäkö väärin, en minä mikään Päivi Räsänen ole! Kyllä minäkin kaadan itselleni lasin viiniä illalla patongin ja juustojen seurana tai nautin siiderin saunan jälkeen. Välillä annan jopa tyttöystävilleni periksi ja lähde heidän kanssaan baariin. En kuitenkaan juo itselleni sellaista humalaa, etten osaisi lähteä kotiin oikeaan aikaan tai muistaisi mitään ihanasta illasta ystävien kanssa. Kuten vappuna kerroin, hauskojen bileiden jäljiltä kävelin yhden jälkeen yöllä kotiin vapaasta tahdostani, sillä halusin jo nukkumaan ja muut kanssaihmiset alkoivat olla baarissa jo hivenen turhan humalassa.

Eilen illalla känniääliöt huuti ja katso matsia ja kittas kaljaa. Tänään he kyselee tuloksia sammuttuaan kesken matsin. Tai sitten Suomen pelin saattoi katsoa isosta telkusta fetasalaatin ja hauskojen ihmisten kanssa selvinpäin. Minäpä toteutin jälkimmäisen, enkä kadu sekunttiakaan.

5 kommenttia:

  1. Tähän omaan päivitykseeni jos palataan niin siihen ei liittynyt humalaa eikä krapulaa. Alkoholistin selvinpäin kirjoittama valitusvirsi siitä että kuinka haastavaa on pysytellä selvinpäin ja alkoholista erossa.

    T: "Illusion of delusion".

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos selvennyksestä! Kuten sanoin, en ollut ihan varma. Toisaalta tämä kommenttisi facessa sekä täällä sopivat kyllä kuin nenä päähän tähän aiheeseen! Hienoa, että olet pysytellyt selvinpäin niin päätettyäsi ja onnea koitokselle :)

      Poista
  2. Niin, onko sitten sen hohdokkaampaa blogissaan "mainostaa" kannabiksen käyttöä? Mutta hyvä kirjoitus, herätti ajatuksia. Nimim. näetkö rikan omassa silmässäs.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hei Tianmen,

      olet oikeassa, se ei ole sen hohdokkaampaa mainostaa minkään päihteen käyttöä.

      Kuten yritin tekstissäni tuoda ilmi, kirjoitin sen tunteella ja karrikoiden, mutta samalla toivoin itselleni kasvua ihmisenä niin paljon, että voisin suvaita myös alkoholin käyttäjät siinä missä jo suvaitsen muiden päihteiden käyttäjät. Tämä vaatii minulta paljon humalaisiin liittyvien huonojen kokemuksieni vuoksi, mutta en ole luovuttanut mahdollisuudesta kasvaa ihmisenä. :)

      Poista
    2. Hei Tianmen,

      en tiedä minne kommenttisi on täältä joutunut, mutta kiitos kiinnostuksestasi blogiini. Reseptejä yritän taas loihtia, kunhan omaan kyökkiin pääsen. Olet hyvinkin oikeassa siinä mitä sanot, tosin kielioppikysymys olisi mennyt väärin, liekö johtuisi sitten murteesta :D

      Poista