Kulkiessani kolmatta kertaa aukinaisen astianpesukoneen ohi, en kestänyt enään. Ymmärsin, että omatuntoni ei sallisi seuraavaa ohi kulkua. Niinpä laskin vielä kuuman teekuppini pöydälle ja ryhdyin tyhjentämään konetta. En pidä heidän astianpesukoneensa tyhjentämisestä, sillä suurperheellä on niin valtava määrä, minusta jopa liikaakin, astioita. En kuitenkaan anna ajatukselle enempää tilaa vaan sysään sen syrjään ja tyhjennän tiskikoneen, kuten kunnon tytär. Teen sen kuten olen 20 vuotta tehnyt.
Itse koneen sisältöhän on sekalainen kokoelma pitkin keittiötä kertyneistä astioista ja koska äidilläni on tapana etsiä tavaroille uusia paikkoja, sekä ostaa uusia astioita, en millään kykene tunnistamaan kaikkia niistä. Aloitan tutuista esineistä, kuten ruokailuvälineistä, mukeista, laseista, lautasista ja kattiloista. Näitä käytän päivittäin kotona ollessani, joten tiedän mistä yleensä löydän ne. Lopulta jäljellä ovat punainen siivilä, jota en koskaan aiemmin ole nähnyt sekä muoviset IKEAn salaatin ottimet. Tämä on muistipeliä. Tiedän nähneeni salaatin ottimia, ja vieläpä samanlaisia, jossakin laatikoista. Tämä on hyvä, sillä saan karsittua kaapit suoraan pois.
Laatikoita tuskallisesti avattuani pariin kertaan, en löydä etsimääni. Lopulta päätän ottaa villin kortin ja kurkata laatikkoon, jossa tiedän pelikorttien ja vanhojen partio puukkojen olevan. Niinpä tietysti, kaiken sen keittiöön kyseenalaisesti kuuluvan roinan seassa kuin onkin salaatin ottimet.
Jään siis avuttomana seisomaan siivilä kädessäni keskelle keittiön laattalattiaa. Turhauttavaa.
Äitini saapuessa kotiin kysyn ratkaisevan kysymyksen. Minne siivilä? Äitini nappaa sen kädestäni ja avaa kattilakaapin oven. Tänne näin, hän tuumaa ja heittää sujuvalla ranneliikkeellä siivilän kaapin takaosaan. Jään ihmettelemään, ettei siivilä päästä ääntäkään lentäessään kattiloiden ja kippojen sekaan. Tämä on kai sitten sitä suurperheen äidin viisautta, jota minä en osaa. Voin nähdä sieluni silmin, miten kävisi, jos minä olisin siivilää käynyt heittelemään kattilakaappin.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti