Päivä 1 – Helsinki-Vantaan lentokenttä
Kello on 02.17 aamuyöllä. Olen nyt tunnin verran istunut Helsinki-Vantaan lentokentän vetoisassa lähtöaulassa. Niin tosiaan, minun oli tultava yöbussilla Savosta tänne, sillä koneeni lähtee 07.00 aamulla. En vain ollut tajunnut, että niin sanottu ”palvelukerros” avataan vasta kello 05.30. Se siis niistä mukavista nojatuoleista, joita sillä puolella on tai ainakin oli viimeksi.
Sen sijaan istun kylmällä puulaverilla eteisaulassa. Vieressäni on Juha Ojansivun veistos Suudelma/The Kiss. Luulin ensin patsasta kahdeksi kaulailevaksi siittiöksi ennen kuin huomasin nimikyltin alalaidassa. Jokseenkin hämmentävää, kun veistos on lähes 3 metriä korkea ja näyttää silti ihan siittiöiltä.
Hyrrr... Voin melkein tuntea tuulen, joka ulkona puhaltaa, sillä nämä kokolasiset seinät eivät ole ilmeisinkään suunniteltu eristämään. Ikävintä ehkä silti on, etten voi nojata mihinkään; laveri on liian kaukana seinästä, eikä siinä ole etupaneelia, jotta voisi istua lattialla. Onhan täällä toki penkkejä, mutta koska venäläiset ovat ilmeisesti aina ajoissa ja heidän matkatavaransa eivät selviä lattialla, ei minulla ole toivoakaan mahtua penkeille. Niitä penkkejä on muuten oikeasti varmaan se 30 kpl tässä rivissä. Ne kymmenen venäläisturistia, jotka penkit ovat vallanneet, ovat myös sen verran kova äänisiä, että taidan suunniteltujen nokosten sijaan hakea kahvia. Onneksi on leffoja koneella, sillä nyt molemmin puolin minua, samalle ja viereisella laverille, saapuivat kaksi lapsiperhettä. Se niistä unista tosiaan. Tämä onkin taas sitä tehokkainta ehkäisyvalistusta.
Hallelujah! Pelastus! Täällä on kulman takana piilossa kahvio, josta sain kahvin soijamaidolla! Tarjolla oli myös sopivasti Berliininmunkeja, joiden kanssa minulla on sopimus, etten etsi heitä, mutta jos he tulevat luokseni, olen velvoitettu nauttimaan yhden. Kahviossa on myös mukavat nahka-pehmuste-istuimet, jotka ovat sisemmällä seinustalla, joten täällä on suorastaan kuuma verrattuna äskeiseen vetoisaan ikkunan vierukseen.
******************************
Kello 5.32 ja istun vihdoin porteilla, tai itseasiassa nyt on menossa toinen soijakahvi portin vieressä olevassa kahviossa. Tai ketä minä kusetan, tämä kahviohan on toisella puolella terminaalia kuin minun lähtö porttini, mutta mitä väliä. Kävelen mieluusti, sillä kulutin aikaa kello 03.00-05.30 katsomalla Idealit loppuun. Tiedän olleeni äärimmäisen ärsyttävää kahvi seuraa, sillä viimeinen jakso oli kooste kulisseista ja pieleen menneistä kohtauksista Graham Duffin ja Johnny Vegan kommentoimana. Voitte siis kuvitella miltä kuulostaa kun minä hirnun kuulokkeet päässä vitseille, joita kukaan muu ei kuule!
Nyt on enään 1,5 tuntia koneen lähtöön, eli saatan loppuun tämän kirjoitelman, mikä taas tarkoittaa, että oikoluen aamuyöllä kirjoittamani tekstin mahdollisten väsymyksen aiheuttamien aivomatojen ja tarpeettoman ankaran kielenkäytön vuoksi.
Edinburg here we come!
And because I have, from tomorrow for the rest of the week, my own english-tutor, I can try to write in english, so my friends in Scotland can understand asswell. And you, my finnish friends, if you can’t understand, well take a one week break from my blog or find a translator ;)
Here is some pics from my parents place. These are taken on Sunday 8.1.2012:
 |
| Wuhuu! Tätä on muutama vuosi odotettu! Vanha mökki on purettu ja olohuoneen ikkunoista näkee järvelle! |
 |
| This pic is taken 12.00am, so the sun doesn't come that higher at all in this time of year. |
 |
| Winter surprised the fisherman? |
 |
| This spring does never freeze. |
 |
| "Ice ice babe.." |
 |
| An anglerock |
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti