Tämä on minusta jokseenkin mielenkiintoinen seikka. Sillä yleensä halvat vaatteet mielletään epäekologisiksi ja työntekijöiden oikeuksien tallojiksi. Minne siis menevät kaliiden ketjujen halvasti tuottamien vaatteiden voitto osuudet?
Kaikkein vastuullisimmin työntekijöiden oloista ja ympäristöstä kantavat vastuun halpoinakin merkkeinä tunnetut H&M, ZARA ja Jack & Jones. Vertailusta huonoiten selvisivät Diesel, Boss, Wrangler ja Lee Jeans. Puoliväliin jäivät Levi’s, ruotsalainen Nudie Jeans Co. ja G-Star Raw.
Tutkimus toteutettiin lähettämällä kymmenelle farkuyhtiölle kyselylomake, jossa toivottiin selvitystä yrityksen toimintaperiaatteista ja tuotantoketjun käytännöistä. Tämän jälkeen seurasi vierailu yhtiön tehtaissa, joissa seurattiin yrityksen toimintaperiaatteiden totetumista. Tutkimuksessa pärjääminen edellytti yritykseltä avoimuutta, työntekijöiden hyvää ja asianmukaista kohtelua sekä vastuunottoa ympäristöstä. Kaikkein epäeettisimmiksi todetut neljä merkkiä kieltäytyivät pitkälti yhteistyöstä tutkimusryhmän kanssa. Kärkeen yltäneet merkit, H&M ja ZARA, sensijaan saivat erityis kiitosta avoimuudesta ja sosiaalisen vastuun kantamisesta.
Kymmenestä merkistä kaikki Wragleria lukuun ottamatta läpäisivät kemikaalitestin puhtain paperein. Vakavia heikkouksia löytyi silti kärkikastistakin mm. työntekijöiden kohtelussa. Esimerkiksi H&M ja ZARA eivät maksa työntekijöilleen ylityökorvauksia. Puutteellisena koettiin myös alihankkijoiden ympäristötoimien valvonta sekä siitä raportoiminen.
Ennen farkkutehtaaseen päätymistään, on kangas vaikuttanut jo ympäristöön monella tavalla. Puuvillan viljelyyn on kulunut valtavat määrät kasteluvettä sekä luonnolle haitallisia lannoitteita ja torjunta-aineita. Kudottua kangasta myös pestään ja huuhdellaan moneen kertaan. Tutkimuksen mukaan värjääminen puolestaan hoidetaan mieluiten sellaisessa maassa, jossa jätevesilainsäädäntö ei ole niin kovin tiukkaa. Itse valmistusvaiheessa työntekijöillä ei aina ole riittävää suojavarustusta. Tilausten aikataulussa pysyminen myös edelyyttää usein työntekijöiltä ylitöitä, joista ei aina makseta asiaankuuluvaa korvausta. Itse työskentelytilat ovat niukat ja työpisteet usein epäergonomiset. Liikkumisvapautta myös rajoitetaan ja vessassa käyntiin on pyydettävä lupa erikseen työnjohtajalta. Farkut pestään valtavissa pesukoneissa. Tässä kuluu valtavat määrät vettä ja valkaisussa käytetään haitalisia kemikaaleja. Kivipesussa käytetään hohkakiveä. Tässä kuluu suuret määrät vettä sekä syntyy paljon jätettä.
Hengenvaarallisen hiekkapuhalluksen käyttö farkkujen pinnan kuluttamisessa ei ole välttämätöntä, sillä kuluneet kohdat saadaan myös hiekkapaperilla hiomalla. Haalistunutta jälkeä farkun pintaan tehdään myös kemikaaleilla, eikä työntekijöillä ole aina riittäviä suojavarustuksia. Kemikaalien käsittely työpisteissä ei myöskään aina ole riittävää ilmastointia. Työntekijöiden kertomusten mukaan näihin tehtäviin laitetaan usein uudet työntekijät, jotka eivät ole perillä työn terveyshaitoista.
Jos tämä on totta, niin vetää kyllä aika hiljaiseksi.
Muotisuunittelijoiden kehittämiä 3D –efektejä ja muodikkaita kulutuksia ei aina ole mietitty loppuun asti tehdastyöläisen kannalta, sillä näiden aikaan saamiseksi käytetään muum muassa formaldehydia. Useimmin kankaat käsitellään siliävyyden parantamiseksi formaldehydipitoisella lakalla.
Formaldehydi ärsyttää silmiä ja hengitysteiden limakalvoja 2–4 ppm:n pitoisuudessa. Silmissä ilmentyvää polttavaa tunnetta, sekä yskää voi aiheuttaa 5–20 ppm formaldehydiä. Vaarallinen pitoisuus on 40–100 ppm, joka voi aiheuttaa kurkun turvotusta, keuhkoputkien supistumista, keuhkotulehdusta sekä maksa- ja munuaisvaurioita. Väkevä silmään kohdistunut formaldehydin vesiliuos voi aiheuttaa sarveiskalvon samentumisen ja jopa näön menetyksen. Liuoksena formaldehydi voi aiheuttaa iholle joutuessaan kihelmöintiä, rikkinäistä ja verestävää ihoa, sekä kuivumista. (http://fi.wikipedia.org/wiki/Formaldehydi)
Ei voi oikein todeta kuin, että onneksi en tykkää käyttää farkkuja! Ainoat omistamani farkut ovat kaverilta saadut. En hän voinut olla antamatta farkuille vielä toista mahdollisuutta palvella käytössä vielä muutaman vuoden.
Lähde:
Iltalehti 15.9.2011 http://www.iltalehti.fi/muoti/2011091514385129_mu.shtml
Kuluttaja-lehti 6/11 http://www.kuluttaja.fi/fi-FI/edelliset-numerot/2011/6-2011/farkut/
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti