Kaikki siitä puhuvat; lehdet, bloggaajat, mielipidekirjoittajat, professorit ja terveysintoilijat. Osa puolustaa raivokkaasti toista, osa yrittää mustamaalata toista ja osa koittaa jopa kaivaa faktaa esille. Mistä sitten voi tietää mihin tutkimukseen kannattaa luottaa ja mihin ei? Mikä tutkimus on elintarviketuotantoyhtiön rahoittama ja mikä riippumaton?
Aihe heräsi mielessäni taas tänä aamuna lukiessani lehtiä. Ensinnä Uusi Suomi -lehti julkaisi verkkosivuillaan jutun lisäaineista eli E-koodeista. Jutun sanoma oli, että tuottajat korvaavat E-koodit tuotteissaan suolalla, joka on huomattavasti vaarallisempaa kuin E-koodit, joita ei pitäisi pelätä lainkaan.
"Viranomaiset valvovat tarkoin elintarvikkeiden lisäaineita Suomessa. Selvä (kaupallinen) näkemys on, että elintarvikkeiden lisäaineista ei ole kansanterveydellistä haittaa, toteavat Suomen verenpaineyhdistyksen professorit Timo Strandberg ja Antti Jula."
Ja tässä kohtaa muistamme sen, että näitä 'asiantuntijoiden' mielipiteitä ilmestyy tasaisin väliajoin lehtiin, eikä niihin pidä uskoa. Tutkijan saamaan palkkioon kylläkin.
Asiaan.
Toinen mieleeni jäänyt artikkeli oli Aamulehden Steviaa ei saa sanoa steviaksi -juttu. Tekstissä ei sinäänsä ollut mitään kummalista, mutta lopussa oli hieman vertailtu elintarvikeviranomaisten hyväksymää aspartaamia ja tutkimustuloksien-puutteen-vuoksi-vaarallista-steviaa. Aspartaamin todettiin olevan keinotekoinen makeutusaine, joka on vaarallinen ainoastaan harvinaista aineenvaihduntasairautta sairastaville. Stevian todettiin taas olevan Paraguasta kotoisin oleva kasvi. Mukaan oli laitettu myös päivittäiset saantisuositukset: aspartaamia saa nauttia 40mg päivässä painokiloa kohden, kun taas steviaa vain 4mg painokiloa kohden. Tätä viimeisintä ei perustella mitenkään jutussa, joten jäin itse maalaisjärjellä pohtimaan mikä siinä steviassa on niin paljon vaarallisempaa, että saantisuositus on noin paljon vähemmän kuin aspartaamissa.
 |
| www.energyfirst.com |
Tongin siis loppun aamua netin ihmeellistä maailmaa ja löysin kuin löysinkin lisää tietoa näistä aineista.
Alkuun voin todeta, että Suomen elintarviketurvallisuusvirasto Eviran yksiselitteinen kanta on, että aspartaamin käyttö suositusten rajoissa on turvallista eikä siitä aiheudu haittavaikutuksia muille kuin fenyyliketonuriaa sairastaville (se aineenvaihduntasairaus). Tämä on myös EU:n elintarviketurvallisuusvirasto EFSAn yleinen kanta, vaikka osa EU-maista on jo kieltänyt aineen käytön kokonaan.
Aspartaamia on myös tutkittu runsaasti sen pitkän käyttöiän aikana, mutta tutkimustulokset ovat yhä ristiriitaisia. Osassa tutkimuksista on havaittu aspartaamin aiheuttavan terveyshaittoja, kun taas osassa tutkimuksista on päädytty siihen, ettei niitä ole. Vaikka tämäkin yleisesti tiedossa oleva asia tutkimustuloksien ristiriitaisuudesta havaitaan, ei tietojeni mukaan tutkimuksia ole kyseenalaistettu missään välissä tai sitten korkeintaan niitä vastustavia tutkimuksia.
Sen sijaan steviasta laaditut tutkimukset ovat osoittaneet EFSAn mukaan sen, että stevian sisältämät yhdisteet eivät ole osoittautuneet syövälle altistaviksi (karsinogeeni) tai DNA:ta vahingoittavaksi eli perimälle myrkyllisiksi (genotoksinen, mutageenisuus). Saantisuositus on siis kai vedetty hatusta varmuuden vuoksi, kun 'vasta näitä on testattu' eli nämä testitulokset ovat julkaistu.
Mitä stevian sitten tiedetään olevan? Sen tiedetään olevan kasvi, josta uuttamalla saadaan nestettä, joka on normaalia sokeria 100-300 kertaa makeampaa, minkä vuoksi käyttäjät varoittavat lotraamasta tuotteella. Pikkupullo (50 ml) stevianestettä vastaa makeudeltaan 1,2 kiloa taloussokeria ja liian suuri annostus aiheuttaa niin kitkerän maun ruokaan, ettei sitä halua edes syödä. Normaalisti annosteltuna stevia maistuu kuulemma lakritsiselle.
Mitä sitten on tämä 'runsaasti tutkittu' aspartaami? Aspartaami koostuu kahdesta aminohaposta, fenyylialaniinista (50%), aspargiinista (40%) sekä metanolista (10%). Aspartaamia puolustavat tutkimukset sanovat näistä kahden ensimmäisen olevan täysin luonnollisia ainesosia elimistössämme ja luonnossa, jotka myös katoavat nopeasti elimistöstä, paitsi niillä aineenvaihdunta-sairailla. Vastustavat tutkimukset puolestaan sanovat aspartaamin käyttäytyvän elimistössämme ihan omalla tavallaan, sillä fenyylialaniinilla on tutkimusten mukaan taipumus muuntua metanoliksi, joka aiheuttaa sokeutta ja maksavaurioita. Metanolia puolestaan suositellaan päivässä nautittavaksi korkeintaan vain 7,8mg. Vertailun vuoksi yksi tölkki light -limpparia sisältää metanolia kaksinkertaisesti tämän määrän ja litra Coca Cola Lightia 75mg. Eli siis aspartaamia käyttävä diabeetikko saattaa päivässä kerätä yli 30 kertaisen suositus-annostuksen ainetta elimistöönsä.
Toisin sanoen, kun tiedetään aspartaamin ADI-arvon olevan 40mg painokilolle (eli voit turvallisesti nauttia ainetta tämän verran koko elämäsi ajan saamatta haittoja), tarkoittaa se n. 4 litraa kevytjuomaa päivässä, joka taas tarkoittaa 300mg metanolia päivässä. Ja kyllä, Suomen Elintarvikevirasto on tämän ADI:n kannalla. Tässä kohtaa on taas hyvä muistaa, että intiaanien vuosisatoja käyttämä Stevia -yrtti on heidän mielestään haitallinen terveydelle, koska sitä ei ole onnistuttu läpivalaisemaan laboratoriossa ja muutettua keinotekoiseen muotoon, jotta sen voisi patentoida. Kun kasvejahan ei voi patentoida ja siksi niiden käyttö kielletään vähitellen, ensin lääkeaineina ja seuraavaksi varmaan ravinnossa, eikun sekin on jo tehty.
 |
| articles.mercola.com |
Stevian puolestaan kerrotaan omaavan monipuoliset ominaisuudet makeutusaineen lisäksi, mikä on huomattu
vuosisatojen aikana, ja kasvia onkin käytetty mm. hoitamaan diabetesta,
hypoglykemiaa, hiivatulehdusta, korkeaa verenpainetta ja iho-ongelmia. Stevian
lehdillä on voimakas kyky hillitä makeanhimoa ja kasvi onkin arvokas apu
painonhallinnassa. Lehtien pureskelu auttaa makeannälkään. Mutta tätä ei ole (osattu/haluttu) osoittaa kliinisesti ja omakohtainen kokemus on humpuukia.
Aspartaamia puolestaan ei sovi kuumentaa yli 30 asteen, koska tällöin metanoli muuttuu puolestaan formaldehydiksi, jota käytetään ruumiiden palsamoinnissa ja on niin myrkyllinen, että voi pieninä annoksina aiheuttaa geneettisiä ja immuunijärjestelmän vaurioita. Formaldehydi taas luonnostaan muuntautuu muurahaishapoksi, joka laajentaa aivoverisuonia ja estää kudosten hapensaantia. Muurahaishappoa käytetään teollisuudessa epoksi- ja uretaanipinnoitteiden irroittamiseen. Sama muuntumisketju on myös mahdollinen normaaleissa olosuhteissa varastossa tai kaupan hyllyllä jo 2-3 kuukauden kuluttua valmistamisesta. Tämä on hyvinkin mielenkiintoista, kun eikös ne kahviin laitettavat makeutuspillerit ole aspartaamia? Mitenkä kuumaa se kahvi on suoraan keittimestä? Yli 30 asteista? Eikös ihmisen elimistön keskilämpötilakin ole yli 30 astetta?
Steviatuotteet muuten kestävät hyvin kuumentamista ja sopivat siksi hyvin
esimerkiksi kuumien juomien, kuten teen ja kaakaon, makeuttamiseen.
 |
| fi.wikipedia.org |
Luin myös tutkimuksesta, jossa aspartaamin vaikutuksia mielentilaan oli tutkittu 40 masennuspotilaalla
ja 40 terveellä henkilöllä, annoksena oli 30 mg/kg/päivä (alle suositus!). Tutkimukset piti kuitenkin lopettaa,
koska masennuspotilaiden oireet olivat voimistuneet vakavasti. Johtopäätöksenä oli se,
että masennusta potevilla oli erityisen herkkä alttius aspartaamin haitoille ja
siksi heidän tulisi välttää tätä ainetta. Lapsilla, joilla oli epileptisiä
poissaolokohtauksia, oli todettu aivosähkökäyrässä muutoksia aspartaamin käytön
jälkeen (40 mg/kg). On myös raportteja, joiden mukaan aspartaami lisäisi
kohtausten määrää ja tälle oli myös näyttöä ainakin jutun kirjoittajan omalla kohdalla.
Yhteenvetona voin todeta, että steviasta ei juurikaan ole julkaistu tutkimustuloksia, eikä sen ominaisuuksista siis tiedetä paljoakaan tieteellisesti. Aspartaami puolestaan, jota on tutkittu paljonkin, on sen haittoja taas vähätelty ja piiloteltu. Tarina näiden kahden aineen välillä on tismalleen sama kuin muissakin teollisuuden osa-alueissa. Stevia oli juuri yleistymässä, kun aspartaami keksittiin, jolloin stevia kiellettiin. Saman kamppailun kävivät hamppu ja puuvilla aikanaan, jolloin hamppu ostettiin kielletyksi.
 |
| www.osi.yaya23.net/gallery/1_us9.html |
Nyt Stevian nousun ihmisten tietoisuuteen uumoillaankin johtuvan aspartaamin lisääntyvästä negatiivisesta julkisuudesta (samoin kuin puuvillalla ja hampulla). Nähtäväksi jääkin, ottavatko limu-valmistajat rahaläjät silmillä stevian käyttöön aspartaamin rinnalla ja onko elintarvikeviraston näin ollen pakko laillistaa stevia.
Aika näyttää.
Hamppu oli lopulta pakko sallia tekstiiliraaka-aineena ja lääkkeenä.
****************************
Lähteitä:
