Samotessa kevät hangilla

03.06.1982 

Pälvi, saareke, täplä, laikku, läikkä.

28.06.1988 - Fuck life let's die

Tutkimusmatkalla

Ensimmäinen tutkimusmatkani johti taas kerran yhden niemen pidemmälle ja siis kauemmas keskustasta. Täältä alkoikin olemaan jo ihan kivat maisemat takaisin kaupunkiin. Luminietosten läpi ei tietenkään voinut olla varma, mutta oletan niemenkärjen olevan paljasta sileää kalliota. Selvitettäväksi jääkin siis onko tämä spotti kesällä liian tuulinen paikka picnikille. Maisemat olisivat ainakin silmiä hivelevät.

Pidemmälle ei kyllä toinnut lähteä näillä keleillä. Eikä kyllä mutenkaan, kun ei noista virtauksista niin tiedä, vielä. Ensi kesänä olisi kyllä tarkoitus vähän näihin rantavesiin tutustua. Haaveenani olisi nimittäin rauhallinen kesäpäivä kirjan ja mato-ongen kanssa ja toivottavasti omat kalasoppatarpeet.

Kävely reissuilla, jotka toisinaan kulkevat polkuja pitkin, kiitos Savonlinnan koiranulkoiluttajien, ja toisinan taas umpihangessa, kengät joutuvat koville. Ensimmäiset omat ja siis super-rakkaat Vagabondini joutuivatkin siis jo heti kättelyssä kovaan kulutukseen. Hyvälaatuiset kengät kyllä ovat olleet. Nauhat katkes aika nopeesti nilkasta, mut nyt pikku tuunauksella onkin uniikit Vagabondit ja lankkikerros antoi kauniin punan ja kiillon kenkiin. Kyllä nyt kelpaa taas popotella eteenpäin.

*******

Toinen tutkimusmatkani suuntautui vatsaani. Vaellusten jälkeen maistuu nimittäin lämmin keitto makunystyröitä hivelevältä.

Tässä alla resepti ihan huippuun porkkana-omenakeittoon ja taivaalliseen pistaasisalsaan! 

Vaikka moni ystäväni alkuun vierastikin porkkana-omena yhdistelmää, niin täytyy sanoa, että omena tuo ihanan makeuden keittoon, kunhan muistat käyttää makeita (punertavampia) omenoita.

Salsa puolestaan vei kielen mennessään jo sellaisenaan (ja oli mahtavaa keitossa)  ja aivoni alkoivatkin heti raksuttaa minne kaikkialle muualle sitä voisi tunkea. Mieleen tuli heti nachot, ruisnapit ja hedelmät.

 Niin työlästä kuin pistaasien kuoriminen onkin, niin oli kyllä jokaisen pistaasin arvoista.

Riipivän kaunis putki päällä

Minulla oli sellainen olo, että aikaa on kulunut kuten on kulunut kuten tavallista.

Yllätyin silti taas siitä, että on kulunut 9 päivää edellisestä kirjoituksestani.

Toisaalta kai se on vain hyväksyttävä, kun vuorotyössä on, että elämää ei ole putken aikana.

Nyt siis taas on vapaa päivä ja aikaa vilkaista asunnossa ympärilleen (ja todeta siivouksen tarve), aikaa kurkata jääkaappin (ja heittää kaikki unohtunut roskiin) ja jäljellehän siis jäi valo ja hillopurkki sekä ostoslistan kirjoittaminen ennen lounas aikaa. On myös aikaa kirjoittaa ajatuksia ylös vihdoinkin tai ylipäätään ajatella jotain muuta kuin seuraavaa työpäivää. On aikaa todeta, että on pidettävä pyykkipäivä kun vaatteet loppuu kesken. 

Seuraavan kerran tähän onkin aikaa tasan viikon päästä taas.

Positiivisena asiana sanottakoon se, että huhti-maaliskuuksi työsopimukseni tuntimäärästä leikataan 1/3 pois, jotta minulla olisi enemmän aikaa tehdä opinnäytetyötäni. Koulusta valmistuminen kuitenkin katkaisisi kaikki kahleeni tähän kuolevaan kylään. Voisin tehdä mitän vain, missä vain. Voisin etsiä muualta muuta työtä, kuin vuorotyötä. Voisin saada ehkä jotain omaan alaan viittaavaa työtä.

Ehkä, joskus.

Tehdään nyt tuo koulu ensin pois!

Sekä nautitaan keväästä.

Olen viimeisen viikon aikana, töistä huolimatta yrittänyt ehtiä käymään kävelyllä päivittäin. Ulkona maailmassa löytää kaikkea ihmeellistä ja odottamatonta jos vain pitää silmät ja korvat auki.

*******

"Seison rautatiesillan alla.

Kuulen musiikkia.

Pysähdyn ja paikallistan musiikin, hetken tuumailun jälkeen,

tulevan tällä kertaa pääni ulkopuolelta.

Ääni voimistuu ja alkaa kuulua suomalaisen miehen sydämellä tuottamaa musiikkia.

Tiedättehän sen surumielisen ja kaihoisan sävelmän joka siinä aina on.

Siltaa pitkin kävelee mies, joka kuuntelee puhelimen kaiuttimesta Happoradion Puhu äänellä jonka kuulen kappaletta ja laulaa keuhkojensa ja sydämensä pohjasta päälle omaa balladiaan.

Kuuntelen pitkään kuinka ääni kaikuu sillan rakenteista ja hymyilen, sillä mies vaikuttaa olevan selvinpäin ja tavallisella päiväkävelyllä."

*******

Sain vihdoin tämänkin reseptin tänne! Bon Apetit!

Neiti kevät on tullut kaupunkiin

Perjantai

Kävin katsastamassa Haloo Helsingin keikan Mefistossa. Todella hyvä keikka, mutta tila oli sen verran pieni, että happi alkoi loppua ja puolen välin jälkeen alkoi odottamaan, että bändi lopettaisi ja saisi raitista ilmaa. Ensi kesän festarikeikkoja siis odotellessa!

Lauantai

Bram Stokerin Dracula, kolme tyttöä ja pyjamahousut.

Sunnuntai 

Oli todella kirkas päivä, joten päätin käydä vähän taivastelemassa siellä minne en ollut aiemmin vielä mennyt.

Mittasuhteet kohdilleen. 

"Vuosi kulki kuin askeleet, jäniksen loikkia"

Miehat ja naiset pistäneet parastaan.

Ihan mahtava viikonloppu toisin sanoen!

Löysin matkalta taidetta.