19. maaliskuuta 2013

Riipivän kaunis putki päällä



Minulla oli sellainen olo, että aikaa on kulunut kuten on kulunut kuten tavallista.

Yllätyin silti taas siitä, että on kulunut 9 päivää edellisestä kirjoituksestani.
Toisaalta kai se on vain hyväksyttävä, kun vuorotyössä on, että elämää ei ole putken aikana.

Nyt siis taas on vapaa päivä ja aikaa vilkaista asunnossa ympärilleen (ja todeta siivouksen tarve), aikaa kurkata jääkaappin (ja heittää kaikki unohtunut roskiin) ja jäljellehän siis jäi valo ja hillopurkki sekä ostoslistan kirjoittaminen ennen lounas aikaa. On myös aikaa kirjoittaa ajatuksia ylös vihdoinkin tai ylipäätään ajatella jotain muuta kuin seuraavaa työpäivää. On aikaa todeta, että on pidettävä pyykkipäivä kun vaatteet loppuu kesken. 

Seuraavan kerran tähän onkin aikaa tasan viikon päästä taas.

Positiivisena asiana sanottakoon se, että huhti-maaliskuuksi työsopimukseni tuntimäärästä leikataan 1/3 pois, jotta minulla olisi enemmän aikaa tehdä opinnäytetyötäni. Koulusta valmistuminen kuitenkin katkaisisi kaikki kahleeni tähän kuolevaan kylään. Voisin tehdä mitän vain, missä vain. Voisin etsiä muualta muuta työtä, kuin vuorotyötä. Voisin saada ehkä jotain omaan alaan viittaavaa työtä.
Ehkä, joskus.

Tehdään nyt tuo koulu ensin pois!

Sekä nautitaan keväästä.
Olen viimeisen viikon aikana, töistä huolimatta yrittänyt ehtiä käymään kävelyllä päivittäin. Ulkona maailmassa löytää kaikkea ihmeellistä ja odottamatonta jos vain pitää silmät ja korvat auki.


*******



"Seison rautatiesillan alla.

Kuulen musiikkia.

Pysähdyn ja paikallistan musiikin, hetken tuumailun jälkeen,
tulevan tällä kertaa pääni ulkopuolelta.

Ääni voimistuu ja alkaa kuulua suomalaisen miehen sydämellä tuottamaa musiikkia.
Tiedättehän sen surumielisen ja kaihoisan sävelmän joka siinä aina on.

Siltaa pitkin kävelee mies, joka kuuntelee puhelimen kaiuttimesta Happoradion Puhu äänellä jonka kuulen kappaletta ja laulaa keuhkojensa ja sydämensä pohjasta päälle omaa balladiaan.

Kuuntelen pitkään kuinka ääni kaikuu sillan rakenteista ja hymyilen, sillä mies vaikuttaa olevan selvinpäin ja tavallisella päiväkävelyllä."


*******


Sain vihdoin tämänkin reseptin tänne! Bon Apetit!



Ei kommentteja:

Lähetä kommentti