20. toukokuuta 2015

Mitä on Nokian takana? - Äetsä, Äetsä!


Harrastin hieman maakuntamatkailua, vaihteeksi Länsi-Suomen puolella.
Lainasin kaverilta punaisen Nissanin ja hyppäsin rattiin, luoja ties miten pitkästä aikaa.
Ensimmäiset 40 km oli aika jännät, samoin Lahden moottoritie.
Sekä ne punaiset valot, joista huristelin tyytyväisen tietämättömänä läpi.
Mutta jännintä ehkä kuitenkin oli tankkaaminen.


Ensimmäinen pysähdyspaikkani oli ystävieni luona Äetsässä.
Ihmettelin suuresti miten he ylipäätään löysivät paikan muuttaessaan Savonlinnasta.
Minullakin oli vaikeuksia löytää tänne.

Matkalla piti osata kääntyä viisi kertaa.
Kolme meni hyvin, neljännellä eksyin Kiikkaan.
Jo tämän myöntämisestä tekisi mieli vetää itsensä kiikkuun.
Viidennellä huristelin myös ohi, mutta tämän katson johtuneen siitä,
että mikään kyltti ei kertonun minun jo saapuneen perille Äetsään.



Sympaattinen pieni kylä Kokemäenjoen törmällä keskellä peltoja.
Ymmärrän nyt miksi ystäväni muuttivat tänne. 

Path to the concrete cube


Lunttasin jälkikäteen netistä, että Äetsä on itseasiassa nykyään osa Sastamalaa.
Tällä kuntaliitoksen mukana tulleella 'uudella nimellä' on
tehokkaasti pyritty korvaamaan vanha ja
siksi 'Äetsä' alkaakin olemaan katoava nimi.
Tämä tosin selittänee opaskylttien puutteen.
Tai saattoihan siellä lukea 'Sastamala',
mutta enhän minä sinne tiennyt olevani matkalla.

Nimenä Äetsä on hyvin vanhaa perua ja on luultavasti alkujaan ollut yksi
alueen useista omaperäisistä koskea tarkoittavista sanoista.
Muita tälläisiä alueella ovat mm. Tyrnävä ja se Kiikka.

Ehkä kylän ainut graffiti.


Kahdesta maisemaa hallitsevasta 'nähtävyydestä'
ensimmäinen on huisin pitkä riippusilta.
Itse asiassa tämä on Suomen pisin puurankenteinen riippusilta.
Vuonna 1957 pahainen myrsky rikkoi sillan, mutta se korjattiin pikimmiten.
Silta kulkee kahdella nimellä, riippuen kummalla rannalla nimeä kysytään. 
Keikyän riippusilta vai Äetsän riippusilta.


Toinen 'nähtävyys' on vanha vesivoimalaitos patoineen.
Tämä laitos, nimeltään 'Äetsän voimalaitos', onkin todellisuudessa
kahden vesivoimalaitoksen kokonaisuus
ja kuuluu ympäristöineen Museoviraston inventoimiin
valtakunnallisesti merkittäviin rakennettuihin kulttuuriympäristöihin.

Ihan näyttävän näköinen oli kyllä.




Seuraavana päivänä matkani jatkui Tampereelle.
Aamulla silmiini sattui auton takapenkiltä home pilkku.
Sen jälkeen näin myös ne viisi - tuhatta muuta home pilkkua.
Teki mieli ahistella henkeä, mutta muistutin itseäni siitä,
että tullessa ei ollut mitään oireita.



*******
Tukea kuulopuheiden tueksi löysin täältä:
http://fi.wikipedia.org/wiki/Keiky%C3%A4n_riippusilta
http://fi.wikipedia.org/wiki/%C3%84ets%C3%A4n_voimalaitos
http://fi.wikipedia.org/wiki/%C3%84ets%C3%A4
http://webcache.googleusercontent.com/search?q=cache:P8kDrRVPVLkJ:valmistelu.sastamalankaupunki.fi/liitteet/sastamala/materiaali_edit/59.doc+&cd=1&hl=fi&ct=clnk&gl=fi

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti