"Huhtikuu 2015 -
Tänään teen sellaista, mitä en ole koskaan aiemmin tehnyt.
Tänään minua vähän pelottaa ja jännittää.
Jännittää, pääsenkö edes perille asti ja mitä sitten jos pääsen!
Tänään liftaan Savonlinnasta Rovaniemelle.
Matkaa on 670km.
Se on muuten puolet Suomen koko pituudesta.
Google ohjeistaa, että se tarkoittaa noin 8 tuntia liikettä.
Aamu valkenee kirkkaana ja kauniina.
Miksi teen tämän?
Koska voin.
Koska minua vähän pelottaa.
Elämä alkaa siellä, missä tuttu ja turvallinen loppuu.
Pelottavinta on aina lähteminen ja
matka on määränpää."
Kerroin ystävilleni, että tämä on vähän sellainen salainen matka.
Tästä ei tarvitse ennakkoon tiedottaa koko lähipiirille.
Kysyivät onko minulla parisuhdeongelmia vai?
Mitä? Siis ei tämä sellainen matka ole!
Tarkoitukseni oli sanoa, että äitille ei tarvitse kertoa vasta kuin perästä,
koska viimeksi kun liftasin 160km vanhempieni luokse,
tuli 20km välein viestiä joltain sisarukselta, että kai olen vieläkin kunnossa.
Äiti kulta oli kutonut vahvan turvaverkon matkalleni ja
silti odotti sydän syrjällään, jos en vaikka kaikesta huolimatta saapuisikaan.
Lopulta liftasin vain Kemiin asti. Ilta alkoi hämärtää ja olin ytimiä myöten umpijäässä.
Kemistä sitten huristelin kivasti junalla Rolloon.
Rovaniemi360
Perhe, jossa majoituin oli sydämellisimpiä ja lämpimimpiä ihmisiä, joita olen tavannut.
Kulttuurishokista toivuttuani ja
totuttuani röökin ja pontikan aromeihin, oli heihin helppo rakastua.
totuttuani röökin ja pontikan aromeihin, oli heihin helppo rakastua.
Eipähän sitä myöskään ihan joka päivä pääse kuuntelemaan
vanhan noitasuvun tarinoita ja viisautta.
Kuuntelinkin siis korvat höröllä tuolin laidalla innosta keikkuen.
Jännimmissä kohdissa tarinankerronta sai niskakarvat pystyyn ja kylmät väreet selkään,
vaikka oli kirkas iltapäivä!
vanhan noitasuvun tarinoita ja viisautta.
Kuuntelinkin siis korvat höröllä tuolin laidalla innosta keikkuen.
Jännimmissä kohdissa tarinankerronta sai niskakarvat pystyyn ja kylmät väreet selkään,
vaikka oli kirkas iltapäivä!
Pakollinen turistinähtävyys
Ämmillä oli myös monta tarinaa taskussaan lapsuudesta kosken partaalla.
Kertoi koskeen mentävän aina jalat edelle, muutoin voisi pohjavirtaus viedä mukanaan.
Mikäli pysyi rauhallisena, pohjalle päädyttyä jaloilla ponkaistiin takaisin pintaan.
Jäihin taas kannattaa tippua kuuleman mukaan mieluummin kevättalvella kuin syksyllä, sillä jäänpinta on tällöin röpelöinen ja ylös pääsee kynsimälläkin.
"Ensin täällä oli vain seitsemän savua ja pappi.
Sittemmin Rovaniemestä kasvoi suurin kaupunki.
Ei asukasluvultaan, mutta pinta-alaltaan.
Täällä 80% asukkaista asuu omakotitaloissa."
Ihana kaupunki sanon minä.
Pienimuotoinen koti-ikäväkin ehti vaivata välissä.
Mutta niinhän sitä saattaa kaiken uuden ja ihmeellisen keskellä käydä.
Istun hetken silmät suljettuina.
Ihminen on hyvin visuaalinen aistija.
Silmät kiinni kaikki näyttäytyy samanlaisena.
Silmät kiinni voin olla taas kotona.
Avaan silmäni.
Kyllä sinne kotiin vielä kerkiää.
Jaettujen kahvikupposten ääreltä,
pääsin myös seuraamaan lähietäisyydeltä kantaväestön elämää.
Mukavaa sakkia täytyy myöntää.
Sydämellisiä hyökin, kuten kaikki täällä tuntuvat olevan.
Jossain vaiheessa keksin, että elämä täällä muistuttaa vähän elokuvaa.
Ah, niinpäs olikin. Reindeerspotting kuvattiin Rovaniemeltä.
pääsin myös seuraamaan lähietäisyydeltä kantaväestön elämää.
Mukavaa sakkia täytyy myöntää.
Sydämellisiä hyökin, kuten kaikki täällä tuntuvat olevan.
Jossain vaiheessa keksin, että elämä täällä muistuttaa vähän elokuvaa.
Ah, niinpäs olikin. Reindeerspotting kuvattiin Rovaniemeltä.
"Täällä Rovaniemellä meillä on 700 vuoden perinteet juomisessa,
laulamisessa ja naimisessa.
laulamisessa ja naimisessa.
Eikä se siitä ihan heti ole muuttumassa.
Siitä tuntee Rovaniemen pojan!"
Mine your own business!
"Näetkö hänet? Hänet, joka istuu kulmapöydässä?
Rumpali soitti joskus Suomen kuuluisimmassa bändissä
ja hänellä oli maailman kaunein vaimo.
Rumpali kuitenkin joi uransa ja bändinsä. Joi vaimonsakin.
Rumpali soitti joskus Suomen kuuluisimmassa bändissä
ja hänellä oli maailman kaunein vaimo.
Rumpali kuitenkin joi uransa ja bändinsä. Joi vaimonsakin.
Nyt ei voi lopettaa juomista, koska kaiken jälkeen asia,
jonka Rumpali muistaa on vaimonsa.
jonka Rumpali muistaa on vaimonsa.
Niin, vaimo lähti juomisen vuoksi
ja nyt Rumpali ei voi lopettaa juomista, koska vaimo lähti.
ja nyt Rumpali ei voi lopettaa juomista, koska vaimo lähti.
On se ihmiselämä kummallinen."
Kotimatkalle onnistuin sopimaan kimppakyydit koko matkalle.
Onneksi, sillä ennen puolta matkaa alkoivat soida
'Tappaja influenssa ja Tamiflu -episodin' alkutahdit.
'Tappaja influenssa ja Tamiflu -episodin' alkutahdit.
Ennen tätä ehdimme kuitenkin pohtia mm. elinsiirtoja.
Jossain oli kuulemma yritetty nyt yhdistää ihmisen päätä toisen vartaloon.
Meidän huomiomme kiinnittyi kysymykseen 'kuka uudessa ruumiissa asuu?
Pään omistaja vai ruumiin omistaja?
Asuuko sielu päässä vai sydämessä?
Onko lopputulos sekoitus molempia?
Mahtuuko kaksi sielua samaan ruumiiseen?
Jossain oli kuulemma yritetty nyt yhdistää ihmisen päätä toisen vartaloon.
Meidän huomiomme kiinnittyi kysymykseen 'kuka uudessa ruumiissa asuu?
Pään omistaja vai ruumiin omistaja?
Asuuko sielu päässä vai sydämessä?
Onko lopputulos sekoitus molempia?
Mahtuuko kaksi sielua samaan ruumiiseen?
Kotiin oli mukava palata,
vaikka sama 'Savonlinnaan paluu' -ahdistus iski,
kuten kohdallani on viime vuosina ollut tapana.
Jotenkin siitä on vain aina päässyt yli sitten ja
onkin ollut ihmeellisen helppoa taas tuudittautua pikkukaupungin uneen.
Sanotaan, että on hyvä käydä välillä muualla, jotta osaa arvostaa sitä mitä on.
Sanotaan myös, että jos ei ole mukava palata kotiin, on kotona aika tehdä muutoksia.
Onhan sitä tämän kaupungin katuja ja metsiä tallattu jo seitsemän vuoden ajan.
Se on toiseksi pisimpään yhdessä kaupungissa tämän elämäni aikana.
Ehkäpä nyt alkaa olla taas se aika vaihtaa maisemaa.
Hymyile, sillä...
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti