Pohdintoja metsästä / A Little thought from the forest

Sanotaan

Ei pitäisi kiirehtiä

Hyvä olisi osata pysähtyä

Ymmärtää odottaa

Jotta sielu ehtii mukaan

Kiireisen

Kuluttuvan päivän jälkeen

On tyhjä olo

Sielu on jäänyt matkan varrellle

Ehkä jo lounaan aikoihin

Ei se pystynyt maailman tahtiin

Iltaisin hiljennytään

Pysähdytään

Odotetaan

Sielu ehtii mukaan

Jäädäkseen jälkeen huomenna

Voi jojoilevaa sielu parkaa

Stressin kohotessa

Kun mieli alkaa järkkyä

Ja turvattomuus valtaa alaa

Sielu pakenee

Ei tee sitä pelkuruuttaan

Ei hylätäkseen

Vaan viimeisenä puolustuksenaan

Sielu tietää kyllä

Se luottaa

Mieli ja ruumis pärjäävät

Hoitavat

Logiikalla ja järjellä

Kuin robotti automaatiolla

Tietävät mitä kuuluu tehdä

Herkkä
Haavuittuva sielu ei kestä

Pakenee

Piiloutuu
Pahan ulottumattomiin

Odottaa

On taas turvallista
Palata kotiin

Stressin jälkeen
Tyhjä olo

Ruumis ja mieli yrittävät käsitellä

Selviytyä

On hiljennyttävä

Oltava läsnä

Odotettava

Kärsivällisesti

Luottaen

Voi mennä päivä

Jos toinenkin

Mutta lopulta kuitenkin

Sielu palaa aina takaisin

Be a Fan