2. toukokuuta 2012

Vappendalen

Kevättä tuli taas juhlittua raivokkaan rauhallisen railakkaasti koko Suomen voimin. Vappu on mielestäni heti juhannuksen jälkeen yksi hienoimmista suomalaisista perinnejuhlista. Jos juhannuksena juhlitaan keskikesää, niin kevään avaus, aurinko, lämpö ja eka picnik ovat yhtä korvaamattomia vappuna.

Vappu alkaa luonnollisesti jo edellisenä päivänä eli vapun aatonaattona. Tässä tapauksessa ensin varmistetaan et vatsa kestää juhlimisen.
Check! Haava ainoastaan kutisee enään, jos sitäkään ja nauraminen ei satu!


Tämän jälkeen aamiaista. Meidän pikku perheessä munat paistetaan aina kahdella tavalla. Puolet mehevän löysinä minulle ja miehelleni molemmin puolin paistettuna ja kypsänä.


Aamuisista selvittyä seuraa vappuaaton cocktail-juhliin mekon valinta. Dilemmanhan aiheutti käytössä olleet välivuodet, joten en osannut suoraan sanoa, mihin mahdun tai mikä sopii nykyiseen olemukseeni. Vaikka kaikki mekot olivat edelleen upean tyrmääviä päälläni, tuomari eli minä sekä aputuomari päädyimme molemmat keskimmäiseen ratkaisuun. Luonnollisesti, sillä onhan se sentään omaa käsialaa. Vasemmanpuoleinen on Dubaista ja oikeanpuoleinen Seppälästä.



************************

Vappuaaton sää Helsingissä on enemmän kuin lupaava. Vedän silti menninkäis-apila sukkahousut jalkaan, mikä tulee olemaan hyvä veto yöllä ja tuo vapun särmää muuten liian fiiniin asuuni. Alla näkymä omalta partsilta.


Vappu cocktail -juhlat lähtee liikenteeseen tyttöenergialla ihan normaalisti. Naisten nyyttäreillä kun on syötävää yleensä yhtä paljon kuin juotavaa, tehdään seinälle illan menu. Ruokalista alkaa muuten kaunolla, vaihtuu tekstauksen sekoitukseksi ja viimeinen sana on jo tikkukirjaimilla.


Ja se menu käytännössä: mozzarellapatonkeja, munkkeja, itse tehtyjä suklaapaloja, mansikkaleivoksia, pinaattirullia, kinkku-tuulihattuja, tonnikala crostineja sekä karjalanpiirakoita tuorejuustolla etc. Vastapainona toki oli boolia useassa eri vahvuudessa, Jokerit -valkoviiniä, Dooley'sia ja siideriä sekä paljon muuta.


Munkki -leikkejä

Puolivälissä iltaa teimme havainnon; me juhlimme kevättä ja näytämme hautajaisiin menossa olevilta mustine mekkoinemme. Seuraava mekko jonka suunnittelen on niin kesäjuhlamekko kuin vain voi olla! Kirkkaat värit kunniaan!


Enpäs ollut nähnyt Heidiäkään ikuisuuksiin <3

Loppuillan käytimme tutustumalla paikalliseen yökerhoon nimeltään The Tiger. Minulla on vakaa aavistus, että koska kyse ei ollut minulle tutuista bilisbaareista, en tuntenut itseni oikein istuvan sinne sekaan, vaikka minulla valheellisen elegantisti cocktail -mekko olikin päällä. Toistemme mahtavasta seurasta ja suhteellisen upeista maisemista huolimatta poistuimme jo yhden jälkeen Helsingin yöhön, kukin omaan suuntaamme.






****************************

 Vappu päivänä aamu alkoi kello 05.00 jonkin sortin vatsataudilla. Tiedän, että on naurettavaa sanoa näin vapun päivänä, mutta en jaksa enään uskoa tämän olleen krapulaa: kello 05 herään hikoiluun, nousen ylös ja oksennan vatsahappoja ja ripuloin ja hikoilen kunnon tuskan hiet. Tämän jälkeen palaan sänkyyn ja palelen paksun untuvapeiton ja viltin alla. Torkahdan ehkä vartiksi, minkä jälkeen herään hikoiluun ja kaikki alkaa alusta. Tätä jatkuu puolen tunnin syklillä, kunnes kello 12 herään eikä enään okseta. Tällä välillä ei edes vesi pysynyt sisällä ja ei minulla muutenkaan ollut mitään oksennettavaa, joten kakominen sattui ainoastaan vatsaan ja päähän.

Tästä ihastuttavasta tarinasta ja aamusta kehkeytyi loistava päivä. Vapun päivänä on meillä ollut perinteenä viettää vapun päivän picnik. Kaikki alkoi vanhempieni ja heidän ystäviensä kanssa Mäntyharjun Pappilanmäellä vuosia sitten. Mukaan on aina pakattu salaatteja, patonkia, viinirypäleitä, munkkeja ja ties mitä sekä skumppaa muutama pullo. Muutettuani pois kotoa, en ole jokainen vappu lähtenyt hakemaan nostalgiaa äitin salaateista, mutta olen luonut omia perinteitäni. Ja ihme kyllä, minulla on tavalla tai toisella ollut nyt joka vuosi perinteinen vappu päivän picnik. Viimeksi se oli poikaystäväni kanssa Talvisalon kallioilla ja tällä kertaa Malminkartanon jätemäellä ystäväni kanssa.

Aurinko lämmitti niin ettei pois olisi malttanut lähteä!

Maisemista ei myöskään ole kertaakaan ollut pulaa, kun minä picnikkaan!

Virallinen kevätkuva


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti