Tämän vuoden lupaukseni oli tehdä sitä mitä olen halunnut koko viime vuodet.
Näin aluksi haluan saada elämäni hallinnan takaisin omiin käsiini. Toisin sanoen haluan hakea elämälleni mieluisan suunnan ja huristella sitä kohti. Suurin haasteeni näin alkuun onkin kerätä itseni ylös passiivisuuden suosta ja alkaa aktivoitumaan.
Ajattelin kokeilla aloittaa urakkani ihan yksikertaisesti kirjoittamalla joka päivä ylös mitä olen tehnyt, tuntenut ja ajatellut. Tästä upeasta kirjoittamisen terapeuttisuudesta minulle muistutti hyvä ystäväni, ja oikeassahan hän oli.
Oli ihanaa huomata tänään, että sain vihdoin pyykättyä, imuroitua, tiskattua ja lounastettua lämmintä ruokaa sekä korjattua kotini pieniä rempallaan olleita epäkohtia, kuten olin aamulla toivonut itseltäni tälle päivälle.
Oli ihanaa huomata kuinka maailmani kaatui osaamattomuuteeni yhden levinneen sähköjohdon kohdalla ja jäin istumaan lattialle katkerat kyyneleet silmissäni mieleni huutaessa
"miksi sitä et osaa mitään miesten juttuja?!?".
Mutta kappas!
Osasinhan minä; osasin soittaa miespuoleiselle ystävälleni ja kysyä neuvoa johdon korjaamiseen. Pystyin kaikkeen siis ihan itse pienellä etäopastuksella ja tunne oli hieno ja hymy palasi huulilleni.
Tämän vuoksi siis kirjoitan; haluan seurata tunteideni ailahtelun kirjoa sekä askareissa edistymistäni konkreettisesti. Haluan myös nukkua yöni ilman, että koko maailman julmuus pyörii mielessäni vielä aamu kolmen aikaankin.
En siis aio tänne ihan kaikkea vuodattaa älköön kukaan peljätkö! Mutta mielelläni vähän julkisesti tutkiskelen itseäni ja tuntemuksiani, jos vaikka kokemuksistani olisi jollekulle apua ja jos vaikka näin en lipsuisi niin helposti passiivisuuteen, jonne niin mukavasti jo kerran tuuditin itseni yli kaksi vuotta sitten.
Kello on nyt 19.30 ja normaalisti passivoituisin nyt katsomaan sarjoja koneelta. Sen sijaan ajattelin nyt nousta leipomaan itselleni vielä juusto-valkosipulisämpylöitä ja ehkä lukea hieman hyvää kirjallisuutta.
Ainiin, jos en kirjoita joka päivä tänne, se ei tarkoita, että olisin passivoitunut ja ollut kirjoittamatta kotikoneelleni. Se tarkoittaa ainoastaan sitä, että minulla on muutakin elämää tämän koneen ulkopuolella.
Johan sen luontokin tietää ja näyttää, että jokainen päivä on nyt valoisampi kuin edeltäjänsä!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti