En pidä enkä tue nykypäivän länsimaisia kaupallisia jouluperinteitä ja jumalatonta hössötystä. Vaikka mieheni sanookin, että hössötän liikaa, kun pyydän häntä siivoamaan, jotta suostun viettämään joulua hänen kotiluolassaan tai tiedustelen mitä ruokaa hän haluaisi syödä. Minä en tätä kuitenkaan vielä hössöttämiseksi vielä laskisi. Minun jouluni syntyykin hyvästä ruasta ja elokuvista sekä kasvamisesta kiinni rakkaani kylkiluuhun. Nämä ovatkin niitä alkuperäisiä joulun perinteitä, joita arvostan edelleen.
Sana joulu tulee alunperin ennen kristinuskoa vietetyn talvipäivänseisauksen juhlan muinaisgermaanisesta nimestä. Joulussa ovat yhdistyneet kristillinen juhla, muinainen roomalainen saturnalia-juhla sekä Euroopan pohjoisten kansojen maatalousvuoden päättäjäis- ja keskitalven juhla (yule), Suomessa vanha vuodenvaihteenjuhla kekri. Joulu on yleinen perhejuhla eri puolilla maailmaa. Kristinuskon leviämisen myötä yule yhdistettiin kristilliseen jouluun. Suomalaisen joulun ulkoisiin ihanteisiin liittyvät runsaat jouluruuat, omatekoiset joulukoristeet ja joulusauna. Pikkulintujen ruokkiminen jouluna on vanha tapa ja kuuluu talonpoikaiskulttuurin viljelytaikuuteen. Joulun ohra- tai kauralyhteen tarkoitus oli saada linnut jättämään kesällä viljan rauhaan. Perinteisiä joulukoristeita ovat himmeli ja olkipukki. Oljesta tehdyt koristeet tulevat kekristä, sadonkorjuun juhlasta. Joulukalenterit tulivat Suomeen toisen maailmansodan jälkeen. Saunominen eli joulusaunassa käyminen on vanha ja edelleen yleinen tapa. Joululahjojen antamista alettiin harrastaa 1800-luvun alussa varakkaissa perheissä.
Erilaisia ja jopa hivene oudohkoja joulun perinteitä läytyy myös maailmalta. Esimerkiksi koska Japanissa valtaosa ihmisistä ei ole kristittyjä, heidän jouluperinteensä poikkeavat suuresti länsimaisista. Jouluaattoa pidetään Japanissa romanttisena päivänä, samalla tavalla kuin länsimaissa ystävänpäivää. Japanilaiset rakastavaiset antavat toisilleen aattona hempeitä lahjoja ja nauttivat romanttisia illallisia. Tämän lisäksi japanilaisten jouluaaton ravintolavalinnat ovat kovin eriskummalliset, sillä esimerkiksi pikaruokaravintola Kentucky Fried Chickenistä on tullut suosittu jouluaaton ruokailupaikka. Toisaalta ketju tarjoaa amerikkalaiseen tapaan jouluaattona kalkkunaa, vaikkakin hieman eri muodossa.
Englannissa ensimmäisenä adventtina perheet kokoontuvat valmistamaan yhdessä perinteistä joulujälkiruokaa, eli "Christmas puddingia", joka sitten säilötään joulupäivään asti.
Jälkiruoka tehdään jauhoista, laardista, kuivatuista hedelmistä ja mausteista. Jokaisella perheellä on tähän herkkuun oma perinnereseptinsä. Perinteen mukaan aineksia tulee olla yhteensä kolmetoista. Nämä kolmetoista ainesta symbolisoivat Jeesusta ja hänen kahtatoista opetuslastaan.
Ainekset tulee sekoittaa taikinaan koko perheen voimin: jokainen sekoittaa taikinaan yhden ainesosan ja hämmentää samalla sitä myötäpäivään. Samalla jokainen saa toivoa jotain. Joulujälkiruokaan leivotaan usein sisään kolikoita, jotka tuovat löytäjälleen onnea. Tämä perinne on kait vähän verrattavissa meidän tapaan tunkea manteli riisipuuroon. Sen löytäjähän sai onnae seuraavalle vuodelle?
Ukrainalaiseen jouluun liittyy joulukuusen koristeltu hämähäkinseiteillä. Tämä on suosittu jouluperinne ja se on saanut alkunsa köyhistä ukrainalaisperheistä, joilla ei ennen vanhaan ollut varaa koristella kuusiaan muulla kuin hämähäkkien seiteillä. Nykyisin aidot hämähäkkien verkot on kuitenkin vaihdettu kristallinhohtoisiin keinotekoisiin seitteihin.
Joulua, joka ortodoksisen perinteen mukaan alkaa 6. tammikuuta, vietetään perheen kanssa. Perheet istuvat perinteen mukaan joulupöydän ääreen nauttimaan kahdentoista ruokalajin illallisen. Pöytä on sijoitettu olkien päälle muistuttamaan Jeesuksen syntymään liittyvästä kaukalosta. Suomessa ei juurikaan nähdä ovelta ovelle kiertäviä lapsia laulamassa joululauluja. Ukrainassa tällainen perinne kuitenkin on olemassa. Lapset kiertävät 7. tammikuuta kodista toiseen laulamassa perinteisiä ukrainalaisia lauluja.
Norjassa ihmiset sijoittavat riisipuurolautasia ulos puutarhoihinsa joulutonttuja varten. Legendan mukaan seuraavan vuoden sadosta tulee huono ja kotitilan eläimet sairastuvat, jos tontulle ei muisteta jättää puurolautasta ulos. Lopun puuron perhe jakaa keskenään. Se joka löytää puurosta mantelin, saa itselleen marsipaanista tehdyn porsaan. Onneksi Suomessa tulee vain sitä onnea! Marsipaani hyi! Uskomuksen mukaan joulu tuo norjalaisille myös mukanaan pahat henget ja epäonnen. Tämän vuoksi heillä on tapana piilottaa jouluyön kynnyksellä kaikki talon luudat, jotteivät pelottavat noidat pääse niihin käsiksi. Villeimpien uskomusten mukaan ennen vanhaan miehillä on ollut tapana viettää jouluyö ulkona aseen kanssa kuljeskellen. Rohkeimmat ovat ampuneet haulikoilla ilmaan karkottaakseen pahat henget.
Saksalainen tapa ripustaa suolakurkkuja joulukuuseen kuulostaa mielenkiintoiselta - vaikkakaan tämä ei tiettävästi pidä paikkaansa.
Saksalaiset joulusuolakurkut ovat legenda, joiden tarina leviää internetissä. Tarinoiden mukaan Saksassa on perinne koristella joulukuusi suolakurkuilla, joita lapset etsivät jouluaamuna. Omaperäinen juttu on kuitenkin pelkkä urbaani legenda, jota on yritetty selittää suurella suolakurkkujen menekillä jouluaikaan. Juuri näin! :D
Espanjassa Lotería de Navidad on järjestetty jouluaattona vuodesta 1812 alkaen, ja arvonnassa jaetaan voittoja yli kahdella miljardilla eurolla. Loton suosio perustuu tavallista suurempaan voittomahdollisuuteen: voittavia numerosarjoja arvotaan liki kaksituhatta. Arvontalähetys on valtava, useita tunteja kestävä spektaakkeli, jota koko Espanja pysähtyy seuraamaan. Katalonialaisten jouluperinteet ovat aivan oma lukunsa. Barcelonassa jouluseimiasetelmiin kuuluu hieman yllättävä hahmo: Caganer, kakkaaja. Ulostava keramiikkafiguuri kyykistelee Joosefin, Marian ja Jeesus-lapsen rinnalla jouluisessa tallimiljöössä. Toiset sanovat, että taustalla on katalonialaisten outo huumorintaju, jotkut ovat sitä mieltä, että tarkoitus on muistuttaa pyhän ja inhimillisen vastakkainasettelusta. Kataloniassa on toinenkin samaan aihepiiriin liittyvä perinne. Tió de Nadal, kakkaava halko, asetetaan kodeissa joulukuun alussa näyttävästi esille. Halkoa ruokitaan päivittäin, ja illalla se peitellään nukkumaan. Jouluna halkoa hakataan kepeillä ja lauletaan lorua, jossa käsketään sen kakata lahjoja koko perheelle.
Lähde:
http://fi.wikipedia.org/wiki/Joulu
http://www.iltalehti.fi/matkajutut/2011122314995937_ma.shtml
http://blogs.helsinki.fi/verkkari-lehti/20-12
http://www.cisionwire.fi/ac-sanafor/r/erikoiset-jouluperinteet-maailmalta,c9202758
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti