29. lokakuuta 2011

Jos ulkonäköä ei ota liian vakavasti...

Jos ulkonäköään ei ota liian vakavasti, tuo sen monimuotoisuus ja muuntautumiskyky mukanaan uskomattomia mahdollisuuksia. Henkilökohtaisesti en ole koskaan paljon piitannut mitä muut ajattelevat ulkonäöstäni. Pääasia on ollut, että olen itse ollut tyytyväinen ja kantavana teemana olen pitänyt ajatusta ulkonäön katoaivaisuudesta ja uusiutuvuudesta.

Jos omaa tarpeeksi rohkeutta, asennetta ja pilkettä silmäkulmassa voi leikkiä erilaisilla tyyleillä vaikka joka päivä. Tosiasia kuitenkin on, että jätesäkkikin voi näyttää hyvältä, jos sen kantaa oikein. Ja tätähän Saimi Hoyerkin hokee Suomen Huippumalli Haussa -ohjelmassa; kanna vartaloasi oikein. Koska vartaloita on niin monta erilaista, kuin on kantajia, ei siis ole yhtä oikeaa tapaa kantaa kuontaloaan, vaan jokaisen tulisi löytää se itselle sopivin vaihtoehto, kunhan sen kantaa tyylillä. Tokihan perusasiat kuten hyvä ryhti ja vartalostaan huoltapitäminen auttavat ja saavat sinut jo luonnostaan tuntemaan itsesi luontevammaksi ja itsevarmemmaksi.

Hyvänä esimerkkinä voin tyylikokeiluissa käyttää itseäni. Ala-asteella vetäisin pääni mustaksi tai oikeastaan äitihän sen väräjäsi, mutta minun pyynnöstäni. Yläasteella pukeuduin päästä varpaisiin violettiin ja laitoin permanentin vaaleisiin hiuksiini, tämän jälkeen värjäsin hiukseni punaisiksi ja ihastuin pitkiin hameisiin ja ponchoihin. Tyylikokeiluja oli lukuisia kunnes ajoin hiukseni pois ja opettelin kantamaan sivukalju-irokeesiä ja niittivaatteita. Nykyään elämänasentehini ja -rytmiin sopivat punaiset rastat (ei tarvitse harjata hiuksia: ihanaa!), sekä väljät ja mukavat vaatteet. Suosikkeina tällä hetkellä ovat nilkkapituiset hameet sekä reiteen yltävät villapaidat. Hiuksia rakastan varmastikin siksikin, että ne kasvavat aina takaisin (naisilla siis), joten miksi ei leikkisi ja kokeilisi kaikkein hurjimpiakin tyylejä?  En ole myöskään koskaan ollut kovin innokas tälläytyjä, joten tänä syksynä tein lopullisen päätöksen ja heitin kaikki meikkini pois. Olen nyt varmastikin jo yli puolivuotta kulkenut täysin meikittä ja täytyy sanoa, että ystävät eivät ole kadonneet, kadulle kukaan ei tuijota oudosti ja treffikutsuja tulee enemmän kuin aiemmin. Oliko muka joku syy ostaa uusia meikkejä?

Uusimmasta Voguesta löytyy hienoja valokuvia Jessica Albasta. Voin sanoa, että  ei kyllä samaksi naiseksi heti tunnista!
Jessica Alban arki-look...
... ja juhla-look.
Voguen stailaama Jessica Alba.




Jessica Alban goottityylistä mieleen juolahtanut seikka: Oletteko huomanneet eron goottityyleissä riippuen siitä missä sen näette? Minä yllätyksekseni huomasin tämän. On aivan eri asia näetkö goottityylin catwalkilla, elokuvassa vai kadulla. Seuraavassa esimerkit suurimmista eroista.

Animaatio elokuvan goottityyli.
Elokuvien goottityyli vaihtelee paljon. Ylhäällä Sweeney Todd - The Demon Barber Of The Fleetstreet (2007). Keskellä The Ring (2002). Alhaalla Let The Right One In (2008).

Catwalkilla goottityyli on tyylikästä ja eleganttia. Kuvassa Ann Demeulemeesterin suunnittelemat puku.
Punaisellamatolla goottityylissä on glamouria. Kuvassa näyttelijätär Elena Bonham Carter.
Kun taas jos kadulla tulee goottityylin edustaja vastaan, näyttää se harmillisen usein tältä.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti